IPR University Center järjesti tänä vuonna kolmatta kertaa kaksipäiväisen IP Summit Helsinki -konferenssitapahtuman Hotelli Paasitornissa 4.10.–5.10.2023. Joka toinen vuosi järjestettävän IP Summitin tarkoituksena on kerätä yhteen niin IPR-alan johtavat asiantuntijat kuin muut aiheesta kiinnostuneet keskustelemaan ja jakamaan tietoa ajankohtaisista IPR-ilmiöistä. Kaksipäiväisen konferenssin aikana kuultiin yli 60 mielenkiintoista puheenvuoroa alan huippuasiantuntijoilta ympäri maailman. Konferenssi toteutettiin kolmella samanaikaisella foorumilla, joihin kuuntelijat saivat osallistua omien mielenkiinnonkohteidensa mukaan. IP Summitin kantavia teemoja olivat tällä kertaa tekoäly, data sekä IPR-strategiat. Lisäksi puheenvuoroja kuultiin esimerkiksi digitaalisesta muodista, yhdistetystä patenttituomioistuimesta, essentiaalipatenteista sekä IP-oikeuksien lisensoinnista.
Tekoäly ja data IP Summitin keskiössä
Tekoäly oli yksi IP Summitin eniten keskustelua herättäneistä teemoista, joka oli läsnä koko kaksipäiväisen tapahtuman ajan. Tekoäly oli esillä erityisesti kansainvälisen AIPPI-järjestön järjestämällä foorumilla, jonka painopiste oli tekoälyä ja dataa koskevissa puheenvuoroissa. Ennen AIPPI:n varsinaista ohjelmaa foorumilla kuultiin tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan keynote-puheenvuoro, jonka aiheena oli ”Compentence and Innovations as Prequisite for Finland’s Economic Growth”. Puheenvuorossaan Multala kertoi, miten hallitus aikoo tulevalla hallituskaudelle edistää tutkimusta, kehitystä ja innovaatiotoimintaa Suomessa.
Tiede- ja kulttuurimisteri Sari Multala pitämässä Keynote-puheenvuoroaan IP Summitin toisena konferenssipäivänä.
AIPPI:n foorumilla tekoälyä koskevan keskustelun avasi Accenturen strategia ja konsultointiosaston data- ja tekoälyvastaava Antti Niku, joka käsitteli puheenvuorossaan generatiivisten ja analyyttisten tekoälyjärjestelmien käyttöönottoon kytkeytyviä mahdollisuuksia ja reunaehtoja. Tehdyn tutkimuksen mukaan pohjoismaiset yritykset ovat kiinnostuneita kokeilemaan ja hyödyntämään tekoälyjärjestelmiä erilaisissa toiminnoissa, erityisesti asiakastuessa, tuotesuunnittelussa, data-analyysissa ja prosessien automatisoinnissa. Valtavasta potentiaalistaan huolimatta yritysten tulee kuitenkin tunnistaa tekoälyjärjestelmien rajoitukset voidakseen hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassaan tehokkaasti, mutta myös turvallisesti, läpinäkyvästi ja kestävästi.
Tekoäly on herättänyt runsaasti keskustelua immateriaalioikeuksien ympärillä, erityisesti tekijänoikeuksien keskuudessa. IP Summitissa tekoälyn ja tekijänoikeuksien välistä suhdetta avasi muun muassa Lapin yliopiston professori Juha Vesala, joka käsitteli puheenvuorossaan kysymystä tekijänoikeudella suojattujen teosten käytöstä tekoälyjärjestelmien koulutukseen DMS-direktiiviin sisältyvän tiedonlouhintaa koskevan poikkeuksen nojalla. Asianajaja ja Humboldt-yliopiston kunniaprofessori Jan Bernd Nordemann jatkoi teeman käsittelyä syventymällä tekoälyn avulla luotujen teosten tekijänoikeussuojaa koskevaan problematiikkaan niin teoskynnystä kuin vastuuta koskevien kysymyksien osalta.
Edellä mainittujen aihealueiden lisäksi IP Summitissa kuultiin useita mielenkiintoisia tekoälyä koskevia puheenvuoroja, joissa syvennyttiin muun muassa tekoälyn etiikkaa ja algoritmien läpinäkyvyyttä koskeviin kysymyksiin sekä tekoälyjärjestelmien liikesalaisuus-, patentti- ja tietosuojanäkökohtiin.
Tekoälyn ohella IP Summitin toiseksi ajankohtaiseksi teemaksi nousi EU:n datapaketti, jonka sisältöä Euroopan Komission Policy Officer Katja Vaahtera avasi osana puheenvuoroaan Euroopan datastrategiasta. EU:n datapaketilla on tarkoitus toteuttaa EU:n datastrategiaa, jonka tavoitteena varmistaa datan vapaa liikkuvuus EU:n alueella, luoda selkeät, oikeudenmukaiset ja käytännölliset säännöt datan jakamiselle sekä varmistaa, että datan jakamisessa noudatetaan erityisesti yksityisyyden suojaa, tietosuojaa ja kilpailua koskevia EU:n sääntöjä. Datapaketista johtuviin avoimuusvelvoitteisiin pureuduttiin tarkemmin paneelikeskustelussa, jossa käsiteltiin EU:n datapaketin suhdetta liikesalaisuuksien suojaan.
HH Partners mukana keskustelemassa tehokkaan IP-oikeuksien hallinnoinnin merkityksestä yrityksissä
IP Summitissa kuultiin myös useita IPR-strategiaan ja IP-oikeuksien hallintaan keskittyviä puheenvuoroja, joissa käsiteltiin muun muassa IPR-strategian sisältöä kasvuyrityksissä, IP-onnistumistarinoita sekä brändin suojaamista osana IPR-strategiaa.
Myös HH Partners oli edustettuna IP Summitissa asiantuntijoidemme Pamela Lönnqvistin ja Pauliina Rajalan moderoidessa paneelikeskustelun, jonka aiheena oli ”Efficient Corporate IP Management in Practice – Experiences and Lessons Learned”. Paneelikeskusteluun osallistuivat Veikkauksen Head of IP Tuomas Matila, ASM:n Senior Manager Global IP Pinja Jaspers, IQM:n IP Manager Anna Vainio sekä Salmela Yhtiöt Oy:n ja Gurulogic Microsystems Oy:n Legal Counsel ja Patentti-asiamies Anne-Mari Lummevuo. Paneelikeskustelun ytimessä olivat muun muassa kysymykset siitä, miten yrityksissä kannustetaan innovaatioihin, millaisia prosesseja uusien innovaatioiden läpiviemiseen kytkeytyy, miten yrityksissä suojataan uusia innovaatioita sekä miten valinta eri suojamuotojen välillä tehdään. Paneelikeskustelussa nousi esille erityisesti se, että yritysten on tärkeää tunnistaa, mitä suojataan ja miten, sillä kaikkia innovaatioita ei ole kustannustehokasta ja strategisesti järkevää suojata.
Pauliina Rajala ja Pamela Lönnqvist keskustelemassa tehokkaan IP-oikeuksien hallinnoinnin merkityksestä yrityksissä yhdessä panelistien Tuomas Matilan, Pinja Jaspersin, Anna Vainion ja Anne-Mari Lummevuon kanssa. Kuva: Jatta Toro
Kokonaisuudessaan IP Summitissa kuultiin valtava määrä mielenkiintoisia puheenvuoroja, jotka tarjosivat osallistujalle uusia näkökulmia sekä tilaisuuden verkostoitua alan asiantuntijoiden sekä muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa. Seuraava IP Summit järjestetään syksyllä 2025.
