Kuva: Philipp Katzenberger / Unsplash
Liikesalaisuutena suojataan salaista sen haltijan elinkeinotoiminnan kannalta arvokasta tietoa. Samalla liikesalaisuudella voi olla useita haltijoita, myös toisistaan tietämättä. Siten liikesalaisuus ei anna haltijalleen yksinoikeutta toisin kuin niin sanotut perinteiset immateriaalioikeudet eli tekijänoikeus ja teollisoikeudet. Liikesalaisuuden kannalta olennaista onkin, että muut eivät tiedä sen tarkkaa sisältöä. Vaikka liikesalaisuuden olemassaolo voikin olla julkista, tulee sen sisällön olla salainen. Myös liikesalaisuuden yksittäiset osat voivat olla julkisesti tiedossa, mutta kokonaisuuden tulee olla luonteeltaan salainen nauttiakseen liikesalaisuussuojaa.
Koska liikesalaisuus ei muodosta haltijalleen yksinoikeutta, sen salassapito nouseekin keskeiseen asemaan, sillä liikesalaisuus on myös menetettävissä ilman mitään erillistä kumoamis- tai muuta menettelyä, mikäli se tulee julkiseksi.
Liikesalaisuuden loukkaaminen on laissa kielletty. Loukkaamisesta voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus, rikosoikeudellinen rangaistus tai tuomioistuimen määräämä kielto.
Liikesalaisuutena suojaaminen voi olla vaihtoehto rekisteröidylle oikeudelle
Liikesalaisuus sopii parhaiten suojaamaan tietoa, jota ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista suojata muilla suojamuodoilla. Se voi olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun tieto on nopeasti vanhenevaa tai kun kilpailuetu perustuu tiedon salassapitoon.
Liikesalaisuus voi tulla kyseeseen kohteensa ainoana mahdollisena juridisena suojamuotona, se voi olla vaihtoehtoinen tai täydentävä tapa suojata jotakin tietoa, joka voisi muutoin olla esimerkiksi patentoitavissa. Liikesalaisuussuoja on varsin laajasti hyödynnettävissä oleva ja monipuolinen suojamuoto. Koska liikesalaisuutta ei rekisteröidä, se onko jokin tieto liikesalaisuus, tulee viime kädessä päätettäväksi siinä vaiheessa, kun väitetty oikeudenloukkaus on tapahtunut.
Suojamuotona liikesalaisuussuojaa voikin kuvata nopeaksi ja edulliseksi vaihtoehdoksi, sillä tiedon suojaaminen liikesalaisuutena ei edellytä rekisteröintiprosessia, josta aiheutuu kuluja. Koska suojaaminen perustuu ensisijaisesti yrityksen omiin toimenpiteisiin tiedon salassa pitämiseksi, on kyseessä myös joustava suojamuoto ja suojakeinoja voidaan tarpeen mukaan muokata. Lisäksi liikesalaisuussuojan ajallista kestoa ei ole rajoitettu mihinkään numeeriseen enimmäisaikaan, kuten monien rekisteröitävien oikeuksien ja tekijänoikeuden kohdalla on toimittu.
Liikesalaisuus ei nauti yhtä vahvaa suojaa kuin rekisteröidyt oikeudet johtuen siitä, että suoja perustuu sen haltijan omiin aktiivisiin toimenpiteisiin ja suoja on menetettävissä, mikäli tieto tulee julkiseksi. Myös oikeudenloukkauksen toteen näyttäminen on haastavaa samoin kuin loukkauksesta aiheutuneen vahingon suuruuden osoittaminen.
Tarkemmin liikesalaisuuden määritelmästä katso artikkelisarjan ensimmäinen osa.
Liikesalaisuutta ei saa hankkia oikeudettomasti
Tiedon salassapito on olennainen osa liikesalaisuuden suojaamista. Loukkaustilanteet voikin jaotella tilanteisiin, joissa liikesalaisuus hankitaan oikeudettomasti, ja tilanteisiin, joissa liikesalaisuutta hyödynnetään tai jaetaan oikeudettomasti. Jälkimmäiset tilanteet koskevat myös niitä tilanteita, joissa liikesalaisuus on hankittu laillisin keinoin, mutta sitä ei ole muusta syystä oikeutettua käyttää tai ilmaista.
Liikesalaisuuden oikeudeton hankinta on kielletty rangaistuksen uhalla. Liikesalaisuus voidaan hankkia oikeudettomasti esimerkiksi hakkeroimalla tietokone, varastamalla asiakirjoja, kopioimalla tai jäljentämällä tietoja luvattomasti, hankkimalla tietoja huijaamalla taikka hankkimalla tietoja hyvän liiketavan vastaisella tavalla, kuten lahjomalla tai uhkaamalla.
Liikesalaisuuslaissa on myös listattu laillisia tapoja hankkia liikesalaisuus. Näistä esimerkkinä mainittakoon käänteismallinnus, joka mahdollistaa sen, että tutkimalla ja havainnoimalla on mahdollista laillisesti hankkia liikesalaisuus tietyin rajoituksin.
Oikeudettomasti hankitun liikesalaisuuden käyttäminen ja ilmaiseminen on kielletty rangaistuksen uhalla. Liikesalaisuuslain käsittämän liikesalaisuuden oikeudettoman hankinnan lisäksi rikoslaissa on säädetty rangaistavaksi yritysvakoilu.
Liikesalaisuuslaki antaa suojaa liikesalaisuuden oikeudettomalta käyttämiseltä ja ilmaisemiselta
Oikeudettomasti hankitun liikesalaisuuden käyttäminen ja ilmaiseminen kielletty. Oikeudettomalla ilmaisemisella tarkoitetaan tiedon jakamista eteenpäin. Liikesalaisuuden laillisena haltijana, yritys voi hyödyntää liikesalaisuutta toiminnassaan ja myös ilmaista liikesalaisuuden kolmansille.
Liikesalaisuutta ei saa palvelusaikanaan oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, joka on saanut tiedon liikesalaisuudesta toisen palveluksessa ollessaan. Laki asettaa velvoitteita perustuen myös muihin asemiin kuin työntekijän asemaan palvelussuhteessa. Liikesalaisuutta ei saa käyttää tai ilmaista se, joka on saanut tiedon liikesalaisuudesta esimerkiksi toimiessaan yrityksen hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana.
Liikesalaisuutta ei myöskään saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista tilanteessa, jossa on tehty asiaa koskeva salassapitosopimus. Niin työ- kuin liikesuhteessa onkin tärkeää identifioida, mikä tieto kuuluu salassapitovelvoitteen alle ja mikä voi olla ammattitaidoksi tai yleisesti tiedossa olevaksi katsottavaa tietoa ja kuinka pitkä salassapitovelvoitteen voimassaolo on.
Liikesalaisuuden oikeudeton hankinta linkittyy liikesalaisuuden oikeudettomaan käyttöön ja hankintaan myös siten, että liikesalaisuutta ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, joka tietää tai jonka pitäisi tietää, että liikesalaisuus on saatu suoraan tai välillisesti siltä, joka on oikeudettomasti käyttänyt liikesalaisuutta tai ilmaissut sen. Myös liikesalaisuutta loukkaavien tuotteiden tuotanto, tarjoaminen ja saattaminen markkinoille samoin kuin tuonti, vienti ja varastointi edellä mainittuja tarkoituksia varten on kielletty, mikäli henkilö tietää tai hänen pitäisi tietää, että kyseessä on toisen liikesalaisuutta loukkaava tuote.
Rikoslaissa on säädetty rangaistavaksi yrityssalaisuuden rikkominen ja yrityssalaisuuden väärinkäyttö. Vaikka rikoslaissa käytetäänkin käsitettä yrityssalaisuus, viitataan sillä samaan asiaan kuin liikesalaisuudella.
Seuraamukset liikesalaisuuden oikeudettomasta hankinnasta, käytöstä ja ilmaisemisesta
Seuraamuksena liikesalaisuuden oikeudettomasta hankinnasta, käytöstä tai ilmaisemisesta voi tulla kyseeseen rikosoikeudellisen vastuun ohella vahingonkorvausvastuu, jolloin yritys voi vaatia vahingonkorvauksia loukkaajalta sille aiheutuneesta vahingosta, tai tuomioistuin voi määrätä loukkaajan luovuttamaan oikeudettomasti hankitut tiedot ja kieltämään niiden käytön.
Artikkelisarjan seuraavassa osassa tarkastellaan tarkemmin sitä, kuinka liikesalaisuuksia voidaan suojata.
Pauliina Rajala
Liikesalaisuudet-artikkelisarjassamme kuvaamme usein esille nousevia kysymyksiä ja/tai haastavia tilanteita liikesalaisuuksiin liittyen.
- Mikä on liikesalaisuus? –artikkeli on liikesalaisuuksiin keskittyvän artikkelisarjamme ensimmäinen osa.
- Artikkelisarjan toinen osa on ”Liikesalaisuus suojamuotona”.
HH Partners hoitaa liikesalaisuuksiin liittyviä toimeksiantoja, mukaan lukien liikesalaisuuksiin liittyvät sopimus- ja riita-asiat. Lisäksi konsultoimme asiakkaitamme esimerkiksi heidän strategiaansa ja sisäisiä ohjeistuksiaan koskevissa asioissa, kuten liikesalaisuusohjesääntöjä tehtäessä tai yleisemmin toiminnan suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä.
Kirjoittaja:
Kirjoittaja Pauliina Rajala työskentelee HH Partnersin IPR-tiimissä lakimiehenä painopistealueinaan liikesalaisuudet, immateriaali- ja markkinointioikeudelliset sopimus-, riita- ja rikosasiat sekä tavaramerkkiasiamiestehtävät. Pauliina on suorittanut tuomioistuinharjoittelun ja hänellä on kokemusta myös käräjätuomarina toimimisesta. Pauliina toimii Muotioikeuden yhdistys ry:n hallituksen jäsenenä.
