Koronaviruskriisi – väliaikaiset muutokset työlainsäädännössä

Artikkelissa käsiteltyjä muutoksia koskeva hallituksen esitys on hyväksytty 26.6.2020. Muutosten voimassaolo tulee näin ollen jatkumaan 31.12.2020 asti 30.6.2020 sijaan.

Artikkelia on tältä osin päivitetty 29.6.2020.


Hallitus on 5.6.2020 antanut eduskunnalle esityksen tässä artikkelissa käsiteltyjen muutosten voimassaolon jatkamisesta 30.6.2020 sijaan 31.12.2020 asti. Taustalla on työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotus. Päivitämme artikkelin tietoja tilanteen kehittyessä.


Koronaviruskriisin vuoksi monille työnantajille aiheutuu tällä hetkellä suurta painetta esimerkiksi vähentyneen kysynnän muodossa. Tilanteeseen sopeutuminen on vaikeaa, eikä normaalin työoikeudellisen sääntelyn ole katsottu olevan tässä tilanteessa tarpeeksi joustavaa. Työantajien aseman helpottamiseksi eräisiin keskeisiin työlakeihimme on tehty väliaikaisia muutoksia. Muutokset ovat pääasiassa työnantajapuolen velvoitteita helpottavia, mutta vastapainoksi työnantajan ns. takaisinottovelvollisuutta on pidennetty. Myös yrittäjien ja opiskelijoiden asemaa on pyritty helpottamaan.

Keskeisimmät muutokset ovat seuraavat, ja niitä on käsitelty lyhyesti jäljempänä:

Muutokset tulivat voimaan 1.4.2020 lukien, ja ne ovat voimassa 31.12.2020 saakka (pl. työttömyysturvalain muutos, joka on voimassa 31.12.2020 saakka).


Asianajotoimisto HH Partners Oy:n työoikeusasiantuntijat ovat valmiita avustamaan niin pieniä kuin suuriakin työnantajia koronaviruskriisin eteen tuomissa työsuhdekysymyksissä.


This file is licensed under the CC-BY-SA-4.0 license.

Lomautusilmoitusaika lyhenee

Työsopimuslain (TSL 5:4) väliaikaisen muutoksen myötä lomautusilmoitusaika lyhenee siten, että lomautusilmoitus on annettava viimeistään 5 kalenteripäivää ennen lomautuksen alkamista. Merkitystä ei ole sillä, onko työnantaja velvollinen käymään yhteistoimintaneuvottelut vai ei.

Jos työnantaja on ilmoittanut lomauttamisesta ennen lain voimaantuloa 1.4.2020, työnantaja saa lain voimassa olon aikana lomauttaa työntekijän, kun lomautusilmoituksesta on kulunut vähintään 5 kalenteripäivää. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle lomautusilmoitusajan lyhentämisestä viimeistään lomautuksen alkamista edeltävänä päivänä.

Jos työnantaja antaa lomautusilmoituksen työntekijälleen ennen lain voimassaoloajan päättymistä eli viimeistään 31.12.2020, lomautusilmoitusaika on näissäkin tapauksissa 5 kalenteripäivää, vaikka lomautusilmoitusaika jatkuukin lain voimassaolon päätyttyä.

Muutos ei koske niitä järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä yrityksiä, joita sitoo jokin työehtosopimus, jossa on laista poikkeavia määräyksiä lomautusilmoitusajasta.
Muutos ei myöskään koske julkista sektoria eli valtiota, kuntaa, kuntayhtymää, Kansaneläkelaitosta, Ahvenanmaan maakunnan hallitusta, evankelis-luterilaista kirkkoa ja ortodoksista kirkkoa, joiden osalta lomautusilmoitusaika on jatkossakin 14 päivää.

Lisätietoa

TEM:in tiedote 31.3.2020
Hallituksen esitys 26/2020 vp

Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen helpottuu

Työsopimuslain (TSL 5:2) väliaikaisen muutoksen myötä määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän voi lomauttaa vastaavilla perusteilla kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan työntekijän. Lomautustilanteessa määräaikaisella työntekijällä on vakituisia työntekijöitä vastaava oikeus työttömyysturvaan sekä oikeus purkaa työsopimus lomautuksen perusteella.
Jos määräaikaisen työntekijän lomautus alkaa ennen lain voimassaoloajan päättymistä eli viimeistään 31.12.2020 ja jatkuu lain voimassaolon päätyttyä, lomautus voi jatkua niin kauan kuin lain voimassaoloaikana ilmoitetut lomauttamisen perusteet ovat olemassa kyseisen määräaikaisen työntekijän kohdalla. Muutos ei koske niitä järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä yrityksiä, joita sitoo sellainen työehtosopimus, jossa on laista poikkeavia määräyksiä. Muutos ei myöskään koske julkista sektoria eli sellaisia määräaikaisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä, joiden työnantaja on valtio, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, kunta tai kuntayhtymä.

Lomautuksia koskevat YT-velvoitteet kevenevät

Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (YTL 51 §) väliaikaisen muutoksen myötä lomautustilanteisiin liittyvää ns. työnantajan neuvotteluvelvoitetta on helpotettu. Neuvottelut voidaan edelleen aloittaa 5 kalenteripäivää aloitteen jälkeen. Neuvotteluaika lyhenee 5 kalenteripäivään neuvotteluiden aloittamisesta (ei siis enää 14 kalenteripäivää tai 6 viikkoa). Neuvotteluajasta on yhä mahdollista sopia toisin. Neuvotteluiden jälkeen pitää yhä antaa lomautusilmoitus. Edellä mainituin tavoin lomautusilmoitusaika lyhenee 5 kalenteripäivään. Tästä syystä neuvotteluvelvoitteen täyttymiseen viitataan 5+5+5-säännöllä.

Voimassa olevasta laista poiketen säännöksessä ei enää tehdä neuvotteluaikojen osalta eroa sen suhteen, olisiko kyseessä toistaiseksi voimassa olevista lomautuksista vai 90 päivää kestävistä lomautuksista, tai kuinka montaa työntekijää harkittavat lomautukset koskisivat.

On tärkeää huomata, että lyhennetyt velvoitteet koskevat vain lomautuksia. Muutoksilla ei ole vaikutusta irtisanomis- ja osa-aikaistamistilanteisiin. Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset tai osa-aikaistamiset kohdistuisivat alle 10 työntekijään, on laissa säädetty vähimmäisneuvotteluaika 14 kalenteripäivää, ellei yhteistoimintaneuvotteluissa sovita toisin. Jos taas työnantajan harkitsemat irtisanomiset tai osa-aikaistamiset kohdistuisivat vähintään 10 työntekijään, olisi lain mukainen vähimmäisneuvotteluaika 6 viikkoa, jollei neuvotteluissa toisin sovita. Lisäksi neuvotteluajanjakso olisi jatkossakin 14 kalenteripäivää yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20 mutta alle 30. Myös saneerausmenettelyn kohteena olevia yrityksiä koskeva neuvotteluaika säilyisi ennallaan.

Lisäksi tulee huomata, että YT-neuvottelujen sisällön tulee ajallisesta lyhennyksestä huolimatta täyttää normaalit YT-lain 8 luvun mukaiset vaatimukset. Jos neuvottelut on aloitettu ennen lain voimaantuloa, neuvotteluaikaan lasketaan myös tämä aika. Jos neuvottelut ovat käynnissä lain voimassaoloajan päättyessä eli 31.12.2020, vähimmäisneuvotteluaika on näissäkin tapauksissa 5 kalenteripäivää, vaikka neuvottelut jatkuisivatkin lain voimassaolon päätyttyä.

Muutos ei koske niitä järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä yrityksiä, joita sitoo jokin työehtosopimus, jossa on laista poikkeavia määräyksiä neuvotteluajoista.

Koeaikapurku helpottuu

Työsopimuslain (TSL 1:4) väliaikaisen muutoksen myötä työntekijän työsopimus saadaan purkaa koeaikana myös 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla taloudellisella tai tuotannollisella perusteella.
Oikeutta koeaikapurkuun ei väliaikaislain mukaan kuitenkaan ole, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Koeaikapurku ei ole sallittua myöskään silloin, kun työnantaja on ennen koeaikapurkua tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, jos työnantajan toimintaedellytykset eivät ole tänä aikana muuttuneet.
Työntekijällä on koeaikapurkutilanteessa oikeus työttömyysturvaan ilman omavastuuaikaa.

Muutos ei koske julkista sektoria eli sellaisia työntekijöitä, joiden työnantaja on valtio, kunta, kuntayhtymä, Kansaneläkelaitos, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, evankelis-luterilainen kirkko tai ortodoksinen kirkko.

Työnantajan ns. takaisinottovelvollisuus pitenee

Työsopimuslain (TSL 6:6) väliaikaisen muutoksen myötä työnantajan ns. takaisinottovelvollisuus pitenee 9 kuukauteen. Velvollisuus koskee myös liikkeen luovutuksensaajaa silloin, kun luovuttaja on irtisanonut työntekijän työsopimuksen päättymään ennen luovutushetkeä. Pidempi takaisinottovelvollisuusaika koskee kaikkia väliaikaisen lain voimassa olon aikana irtisanottuja työntekijöitä riippumatta työntekijän työsuhteen kestosta.

Työnantajan tulee noudattaa 9 kuukauden takaisinottoaikaa silloin, kun työnantaja on antanut työntekijälleen irtisanomisilmoituksen lain voimassaoloaikana eli 1.4. – 31.12.2020. Työsuhde voi päättyä eli irtisanomisaika kulua umpeen vasta lain voimassaolon päättymisen jälkeen.

Muutos ei koske niitä järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä yrityksiä, joita sitoo sellainen työehtosopimus, jossa on laista poikkeavia määräyksiä takaisinottovelvollisuudesta.

Muutos ei myöskään koske julkista sektoria eli valtiota, kuntaa, kuntayhtymää, Kansaneläkelaitosta, Ahvenanmaan maakunnan hallitusta, evankelis-luterilaista kirkkoa tai ortodoksista kirkkoa työnantajana. Näiden osalta takaisinottoaika on 4 kuukautta, tai, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, 6 kuukautta.

Yrittäjälle ja opiskelijalle annetaan oikeus työttömyysturvaan

Työttömyysturvalain (TTL 11:4 b §) väliaikaisen muutoksen merkittävin sisältö on se, että työnhakijaksi ilmoittautuvalla lomautetulla on oikeus työttömyysetuuteen esimerkiksi yritystoiminnan ja opintojen estämättä. Muutos nopeuttaa työn ohella opiskelevan ja yritystoimintaa harjoittavan lomautetun henkilön työttömyysetuuden hakemista ja saamista. Jos lomautetulla henkilöllä on yritystoiminnasta tuloa, Kansaneläkelaitos ja työttömyyskassa ottavat tulon huomioon maksaessaan soviteltua työttömyysetuutta.

Työttömyysetuuden maksaminen lomautetulle edellyttää jatkossakin, että lomautettu ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon. Lomautetuilla on myös edelleen velvollisuus ottaa vastaan työnantajan tarjoamaa työtä.

Lisätietoa

TEM:in tiedote 31.3.2020
Hallituksen esitys 27/2020 vp


Terhi Lehtopolku

Kirjoittaja työskentelee toimistossamme työoikeusjuridiikan asiantuntijana.

Ota yhteyttä

Asianajaja Terhi Lehtopolku


Artikkeli päivitetty 29.6.2020 muutosten voimassaolon osalta korjaamalla artikkelin päivämäärät vastaamaan uusia muuttuneita päivämääriä.

Artikkeli päivitetty 10.6.2020 lisäämällä kirjoituksen alkuun tieto hallituksen esityksestä muutosten voimassaolon jatkamisesta 30.6.2020 sijaan 31.12.2020 asti.