Euroopan unionin lainsäädännön rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun direktiivin (EU) 2019/1937 (jäljempänä “WBD”) kansallista täytäntöönpanoa valmistellaan parhaimmillaan. Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella elokuussa 2021 ja direktiivi tulisi panna jäsenmaissa täytäntöön 17.12.2021 mennessä. Ohessa 10 asiaa, jotka on hyvä tietää esitysluonnoksesta.
Lain soveltamisalarajaus
Kansallisessa laissa tullaan vapauttamaan velvollisuudesta ottaa käyttöön sisäiset ilmoituskanavat alle 50 työntekijän kunnat sekä niiden omistuksessa tai määräysvallassa olevat oikeushenkilöt, joissa on alle 50 työntekijää.
Lain soveltuvuuteen liittyvän työntekijämäärän laskeminen?
Työntekijöiden määrän laskemisessa noudatettaisiin samoja periaatteita kuin yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 2 §:ssä.
Aineellinen soveltamisala?
Esitysluonnoksessa ehdotettu soveltamisala on WBD:ssä ehdotettua laajempi. Soveltamisala kattaisi WBD:n liitteessä mainittujen asetusten ja direktiivien sekä sellaisen kansallisen lainsäädännön rikkomiset, joilla liitteessä mainitut direktiivit on pantu kansallisesti täytäntöön.
Lisäksi soveltamisalaa ehdotetaan direktiivin kansallisen liikkumavaran nojalla laajennettavaksi suhteessa WBD:ssä edellytettyyn siten, että edellä mainituilla aloilla soveltamisalaan kuuluisi myös pelkästään kansallisella perusteella säädetty lainsäädäntö.
Esitysluonnoksessa on tiedostettu aineellisen soveltamisalan ongelmallisuus. Tästä syystä ilmoittajan tietoisuudelle ilmoitettavan tiedon kuulumisesta lain aineelliseen soveltamisalaan ei lähtökohtaisesti voida asettaa korkeita vaatimuksia.
Henkilöllinen soveltamisala (keille suojaa tarjotaan)?
Esitysluonnoksessa täsmennettiin WBD:n henkilöllistä soveltamisalaa mm. osakkeenomistajien osalta. Sen mukaan kansallista lakia ei sovellettaisi kaikkiin yhtiön osakkeenomistajiin, vaan osakkeenomistajalla tulisi olla jossain määrin aktiivinen rooli osakeyhtiössä ja siten mahdollisuus saada tietoja rikkomisesta työn yhteydessä. Soveltamisalaan kuuluisivat esimerkiksi ne osakkeenomistajat, jotka työskentelevät aktiivisesti yhtiön hyväksi, mutta eivät ole työsuhteessa yhtiöön.
Keille ilmoituskanava pitää tarjota?
Ilmoituskanava pitää tarjota kaikille työ- ja virkasuhteessa oleville henkilöille, jos ilmoitus koskee kyseisen oikeushenkilön toiminnassa tapahtunutta rikkomista. Sisäiseen ilmoituskanavaan voitaisiin antaa organisaation harkinnan mukaisesti pääsy myös muille henkilöille tai muille tahoille.
Esitysluonnoksessa on huomioitu se, että ilmoituskanavan tarjoamiseen lain edellyttämää laajemmalle joukolle liittyy etuja. Siinä on erikseen mainittu vuokratyöntekijät, jotta näiden ensisijainen ilmoituskanava ei olisi ulkoinen ilmoituskanava.
Anonymiteetin taso?
Tieto ilmoittajan, ilmoituksen kohteen ja muiden ilmoituksessa mainittujen henkilöiden henkilöllisyydestä ja muut henkilötiedot olisi suojattava. Muiden kuin valtuutettujen henkilöiden pääsy ilmoituskanavaan olisi estettävä.
Täyttä anonymiteettiä ei edellytetä. Tieto ilmoittajan henkilöllisyydestä voi tulla ilmoitusten vastaanottamiseen ja käsittelyyn valtuutettujen henkilöiden tietoon. Esitysluonnoksen mukaan tähän liittyy etuja täyteen anonymiteettiin verrattuna. Organisaatiot saavat itse päättää hyväksyvätkö ne täysin anonyymit ilmoitukset. Ulkoiseen ilmoituskanavaan täysin anonyymejä ilmoituksia ei hyväksytä.
Jos organisaatio on sallinut ns. täysin anonyymin ilmoittamisen, se voi valita, millaiset jatkotoimet tällaisen ilmoittamisen perusteella toteutetaan.
Mitä rikkomisesta seuraa?
Organisaatiolle pääasiallinen seuraamus vastatoimia koskevan kiellon rikkomisesta olisi hyvitys. Hyvitystä koskevat säännökset vastaisivat pitkälti yhdenvertaisuuslain hyvitystä koskevia säännöksiä. Hyvitysvastuun edellytyksenä ei olisi tahallisuus eikä edes tuottamus tai vahingon aiheutuminen.
Hyvityksen osalta hyvä huomioida ns. ”isännänvastuu”. Hyvitysvastuuseen voivat joutua työnantaja, tilaaja, toimeksiantaja, käyttäjäyritys tai muu työnjärjestäjä (taikka yhtiömies). Nämä tahot olisivat hyvitysvastuussa, jos niiden toiminnassa rikotaan vastatoimien ja ilmoittamisen estämisen kieltoa. Työnantajaorganisaatio olisi siis hyvitysvastuussa edustajansa tai muun henkilöstönsä työ- tai virkatehtävissä tekemistä rikkomisista.
Lisäksi kyseeseen voi tulla vahingonkorvausvastuu vastatoimia koskevan kiellon rikkomisella aiheutetusta vahingosta. Hyvityksen saaminen ei estä saamasta vahingonkorvausta.Ilmoittajalle pääasiallinen seuraamus tahallisesta väärien tietojen ilmoittamisesta tai julkaisemisesta on sakko, jollei muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta. Lisäksi kyseeseen voi tulla vahingonkorvausvastuu ilmoituksen kohteelle aiheutetusta vahingosta.
Missä ajassa vaatimukset (erityisesti hyvitysvaatimus) olisi esitettävä?
Kanneaika olisi ”työoikeudelliseen tapaan” 2 vuotta. Kanne hyvityksen suorittamisesta olisi nostettava 2 vuoden kuluessa vastatoimen tai ilmoittamisen estämisen kiellon rikkomisesta.
Miten ulkoinen ilmoituskanava toteutetaan?
Keskitettynä ulkoisena ilmoituskanavana toimisi valtioneuvoston oikeuskansleri. Keskitetty ulkoinen ilmoituskanava ottaa vastaan keskitetysti kaikki viranomaisten ulkoisiin kanaviin tarkoitetut ilmoitukset ja siirtää ilmoitukset toimivaltaisille viranomaisille, jotka vastaavat soveltamisalan lainsäädännön valvonnasta.
Vapaaehtoinen ilmoituskanava?
Oikeushenkilö voi ottaa käyttöön sisäisen ilmoituskanavan ehdotettavan lain soveltamisalaan kuuluvien rikkomusten ilmoittamista varten, vaikka sillä ei olisi velvollisuutta siihen. Vapaaehtoiseen ilmoituskanavaan sovellettaisiin sisäistä ilmoituskanavaa koskevia vaatimuksia (sekä jatkotoimia). Vapaaehtoisesti perustettuun sisäiseen ilmoituskanavaan sovellettaisiin säännöksiä ilmoittajan suojelusta.
Terhi Lehtopolku
Artikkeli on alun perin julkaistu LinkedInissä. Kirjoittaja Terhi Lehtopolku käsittelee whistleblowing-direktiiviä koskevissa artikkeleissaan muun muassa WBD:stä seuraavia velvollisuuksia, ilmoituskanavan toteuttamistapoja ja sitä, kuka voi tehdä ilmoituksen.
Käy tutustumassa myös muihin Terhi Lehtopolun Whistleblowing-direktiiviä koskeviin artikkeleihin (julkaistu LinkedInissä):
Whistleblower-direktiivi / velvollisuudet ja vastuut
Miksi Whistleblowing-ilmoituskanavaan kannattaa panostaa?
Oletko valmis – Whistleblower-direktiivi tulee
Tarpeena Whistleblowing-kanava?
Tutustu HH Partnersin WhistleSafe-palveluun.
