Salassapitoa koskevasta velvollisuudesta ilmoittajansuojelulaissa

Kuva: Beatriz Perez/ Unsplash

Lähtökohta

Ilmoittajansuojelulaissa salassapitoa koskevat lainkohdat ovat lain 32-33 §:t. Tässä artikkelissa käsitellään lain 32 §:ää eli salassapitovelvollisuutta ja siihen liittyvää rangaistussäännöstä eli lain 36 §:ää.

Mitkä tahot ovat salassapitovelvollisia ja mistä?

Salassapitovelvollinen on

  • lain mukaisia ilmoituksia käsittelevä,
  • ilmoittajaa ilmoitusmenettelyssä avustava ja
  • ilmoittajalle oikeudellista neuvontaa antava

taho, joka tätä tehtäväänsä suorittaessaan on saanut tiedon ilmoittajan tai ilmoituksen kohteen henkilöllisyydestä tai muusta sellaisesta tiedosta, josta henkilöllisyys voidaan päätellä suoraan tai epäsuorasti.

Näiden tahojen salassapitovelvollisuus koskee siis tietoja ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen henkilöllisyydestä ja muita sellaisia tietoja, joista näiden henkilöllisyys voidaan päätellä suoraan tai epäsuorasti. Lisäksi kohdissa 2 ja 3 yksilöityjen tahojen salassapitovelvollisuus koskee muitakin tietoja, jotka he ovat saaneet avustamisen yhteydessä.

Salassapitovelvollinen on myös

  • sellainen ilmoituksen vastaanottaja, joka vastaanottaa ilmoituksen muun kuin ilmoittajansuojelulaissa tarkoitetun ilmoituskanavan kautta ja
  • sellainen ilmoituksen vastaanottaja, joka vastaanottaa ilmoituksen, mutta ei ole ilmoituksen käsittelystä vastaava henkilö.

Näiden tahojen salassapitovelvollisuus koskee tietoja, jotka voivat paljastaa ilmoittajan tai ilmoituksen kohteen henkilöllisyyden. Näiden tahojen tulee lisäksi toimittaa ilmoitus alkuperäisessä muodossaan viipymättä ilmoitusten käsittelystä vastaavalle henkilölle.

Salassapitovelvollinen on niin ikään

  • oikeuskanslerinvirasto,
  • toimivaltainen viranomainen,
  • ilmoittajaa näissä ilmoittamismenettelyissä avustava ja
  • ilmoittajalle näissä oikeudellista neuvontaa antava henkilö,

joka on saanut tiedon ilmoituksen kohteen henkilöllisyydestä tai muusta sellaisesta tiedosta, josta henkilöllisyys voidaan päätellä suoraan tai epäsuorasti.

Näiden tahojen salassapitovelvollisuus koskee siis tietoja ilmoituksen kohteen henkilöllisyydestä ja muita sellaisia tietoja, joista tämän henkilöllisyys voidaan päätellä suoraan tai epäsuorasti. Se, miksi salassapitovelvollisuus poikkeaa näiden tahojen osalta aiemmista tahoista, johtuu mitä ilmeisimmin siitä että oikeuskanslerinvirastoon ja viranomaisille ilmoituksia ei lähtökohtaisesti voi tehdä anonyyminä.

Salassapito käsittää sekä suullisen että kirjallisen ilmaisemisen kiellon salassapitovelvollisuuden kohteena olevien tietojen osalta. Tunnistetietoja, joista henkilöllisyys voidaan päätellä ovat esimerkiksi nimi, henkilötunnus, sijaintitieto, verkkotunnistetieto taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomainen fyysinen, fysiologinen, geneettinen, psyykkinen, taloudellinen, kulttuurillinen tai sosiaalinen tekijä.

Salassapitovelvollisuus ei ole poikkeukseton. Salassapitovelvollisuudesta poikkeaminen on mahdollista esimerkiksi sen henkilön nimenomaisella suostumuksella, jonka suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Nimenomainen suostumus = suostumus, joka on annettu siten, että voidaan osoittaa jälkeenpäin, että henkilö on antanut tällaisen suostumuksen. Käytännössä kyse on suostumuksesta, joka on annettu esimerkiksi kirjallisesti, todistajien läsnä ollessa tai suullisesti niin, että se on tallennettu jossakin uudelleen esitettävässä muodossa.

Salassapitovelvollisuudesta on muitakin poikkeuksia, mutta näitä käsitellään vasta seuraavan artikkelini yhteydessä.

Mikä on salassapitovelvollisuuden ajallinen kesto?

Kohdissa 1-5 yksilöityjen tahojen osalta salassapitovelvollisuus on lähtökohtaisesti ajallisesti rajoittamaton. Ilmoittajan henkilöllisyys voi kuitenkin tulla julkiseksi esimerkiksi rikosprosessissa, jossa syntyvien ja kertyneiden asiakirjojen julkisuudesta säädetään erikseen.

Kohdissa 6-9 yksilöityjen tahojen osalta salassapitovelvollisuus jatkuu niin kauan kuin asian käsittely toimivaltaisessa viranomaisessa päättyy.

Mitä salassapitovelvollisuuden rikkomisesta seuraa?

Rangaistus salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n (salassapitorikos ja -rikkomus) mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n (virkasalaisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen) mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Suhde viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin ja muihin lakeihin?

Ilmoittajansuojelulaissa tarkoitettuja tehtäviä hoidettaessa saatuihin ja laadittuihin viranomaisten asiakirjoihin ja tietoihin sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia, jollei laissa toisin säädetä. Salassapito tulee kyseeseen lähtökohtaisesti silloin, kun tiedon antaminen vaarantaisi esimerkiksi valvonnan tai tarkastuksen toteutumisen tai olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa.

Jos ilmoituksen tiedot ovat salassa pidettäviä muiden lakien perustella, määräytyy salassapitoaika näiden tietojen osalta sen mukaan kuin siitä näissä säädetään.

Ilmoitusta sekä ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen henkilöllisyyttä koskevien tietojen julkisuudesta rikosprosessissa säädetään esitutkintalaissa, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa sekä oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa.


Terhi Lehtopolku

Kirjoittaja, asianajaja Terhi Lehtopolku käsittelee whistleblowing-direktiiviä koskevissa artikkeleissaan muun muassa Whistleblowing-lainsäädännöstä seuraavia velvollisuuksia, ilmoituskanavan toteuttamistapoja ja sitä, kuka voi tehdä ilmoituksen tai vastata sen käsittelystä.

Tutustu asianajaja Terhi Lehtopolun kirjoittamiin Whistleblowing-artikkeleihin:

Oletko valmis – Whistleblower-direktiivi tulee
Miksi Whistleblowing-ilmoituskanavaan kannattaa panostaa?
Whistleblower-direktiivi / velvollisuudet ja vastuut
Whistleblower-ilmoituskanavan toteuttamistavat ja käyttöönottoon valmistautuminen
Whistleblower-direktiivi – ilmoituksen tekijät ja tekijöiden suoja
Poimintoja HE-luonnoksesta ilmoittajansuojelulaiksi 
Ilmoittajansuojelulaki – kuka voi vastata ilmoituksen käsittelystä?
Ilmoittajansuojelulaki – ilmoituksen käsittelyn eteneminen
Ilmoittajansuojelulain rikkomisesta seuraavasta vahingonkorvauksesta
Ilmoittajansuojelulain rikkomisesta seuraavasta hyvityksestä
Ilmoittajan vastuuvapaudesta ja todistustaakan jakautumisesta


Tarpeena Whistleblowing-kanava?

Tutustu HH Partnersin WhistleSafe®-palveluun.