Ilmoittajansuojelulain rikkomisesta seuraavasta hyvityksestä

Lähtökohtia

Ilmoittajansuojelulaissa hyvitystä koskevat lainkohdat ovat lain 34-35 §:t. Hyvitystä koskevat säännökset vastaavat pitkälti yhdenvertaisuuslain hyvitystä koskevia säännöksiä.

Kenellä on oikeus hyvitykseen ja millä perusteella?

Oikeus hyvitykseen on ilmoittajansuojelulain 5 §:n mukaiseen henkilölliseen soveltamisalaan kuuluvilla ilmoittajilla ja muilla suojelluilla henkilöillä, joihin on ilmoittajansuojelulain vastaisesti kohdistettu tai yritetty kohdistaa vastatoimia tai menettelyitä, joiden tarkoituksena on ilmoittamisen estäminen.

Vain luonnollisella henkilöllä on oikeus hyvitykseen. Luonnollisena henkilönä pidetään myös yksityistä elinkeinonharjoittajaa. Oikeushenkilöllä ei ole oikeutta hyvitykseen.

Oikeus hyvitykseen ei riipu siitä, onko vastatoimista tai muusta menettelystä, jonka tarkoituksena on ollut estää ilmoittaminen, aiheutunut vahinkoa ilmoittajalle tai muulle suojellulle henkilölle.

Kuka voi olla velvollinen maksamaan hyvitystä?

Hyvitystä voi olla velvollinen maksamaan ilmoittajansuojelulain 23 §:ssä tarkoitettu työnantaja tai muu organisaatio (kuten käyttäjäyritys, toimeksiantaja, tilaaja, pääurakoitsija, vapaaehtoistyön tai koulutussopimukseen perustuvan työn järjestäjä taikka osakeyhtiö, jonka hallituksen jäsen ilmoittaja on), joka kyseisen lainkohdan vastaisesti on kohdistanut tai pyrkinyt kohdistamaan ilmoittajaan tai muuhun suojeltuun henkilöön vastatoimia tai menettelyitä, joiden tarkoituksena on ollut ilmoittamisen estäminen.

Hyvityksen suuruus?

Koska hyvityksen saamisen edellytyksenä ei ole vahingon aiheutuminen, niin hyvitystä vaativan ei tarvitse näyttää toteen syntyneen vahingon määrää. Hyvityksen suuruus arvioidaan objektiivisesti. Hyvityksen tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa teon vakavuuteen ja siitä aiheutuneeseen haittaan. Teon vakavuutta arvioidaan ottamalla huomioon teon laatu, laajuus ja kesto.

Teon laatua ja laajuutta arvioitaessa huomioon voidaan ottaa esimerkiksi, mitä ja kuinka vakavia seurauksia kohteeksi joutuneelle on aiheutunut kielle

Hyvitystä voidaan kohtuullistaa tai se voidaan jättää määräämättä, jos hyvitys muodostuisi kohtuuttomaksi ottaen erityisesti huomioon kieltoa rikkoneen pyrkimykset estää tai poistaa menettelyn vaikutukset ja kiellon rikkojan taloudellinen asema. Hyvityksen määrää voidaan alentaa esimerkiksi silloin, kun kielletyn vastatoimen aiheuttama seuraus on estetty tai poistettu, esimerkiksi palauttamalla uuteen tehtävään siirretty työntekijä takaisin vanhaan tehtäväänsä. Vastaavasti hyvitys voidaan jättää määräämättä esimerkiksi silloin, kun se muodostuisi kohtuuttomaksi palveluja tarjoavalle pienelle yhdistykselle taikka sellaiselle yksityis- tai pienyrittäjälle, jonka liikevaihto on hyvin vähäinen.

tystä menettelystä. Myös ilmoittajalle mahdollisesti aiheutunut mainehaitta voidaan ottaa huomioon.

Suhde vahingonkorvaukseen?

Hyvityksen saaminen ei estä saamasta vahingonkorvausta ilmoittajansuojelulain, vahingonkorvauslain tai muun lain mukaan taikka sopimussuhteen perusteella.

Hyvitystä määrättäessä on kuitenkin otettava huomioon mahdollinen samasta teosta tuomittu tai maksettavaksi määrätty korvaus tai hyvitys,

kuten esimerkiksi ilmoittajansuojelulain 26 §:n mukainen vahingonkorvaus ja työsopimuslain 12 luvun 2 §:n nojalla tuomittu korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Huomioon voidaan ottaa myös mahdollinen saman teon nojalla tuomittu yhdenvertaisuuslain tai tasa-arvolain mukainen hyvitys.

Miten hyvitystä on vaadittava?

Hyvitystä on vaadittava tuomioistuinteitse. Hyvityskanteen käsittelevän tuomioistuimen toimivaltaisuus määräytyy oikeudenkäymiskaaren 10 luvun mukaisesti.

Milloin hyvitystä on vaadittava?

Lähtökohta: Hyvitystä on vaadittava kolmen (3) vuoden kuluessa:

1) vastatoimien kiellon vastaisesta menettelystä; tai
2) ilmoittamisen estämisen kiellon vastaisesta menettelystä

eli käytännössä kolmen (3) vuoden kuluessa ”rikkomishetkestä”.

Jos vastatoimen kiellon vastaisessa menettelyssä on kyse esimerkiksi työsopimuksen irtisanomisesta, kanneaika alkaisi kulua, kun työntekijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt saada tietää työsopimuksen irtisanomisesta.

Poikkeus lähtökohtaan: Jos kiellon vastainen menettely on luonteeltaan jatkuvaa, vaatimus on esitettävä kahden (2) vuoden kuluessa kiellon vastaisen menettelyn päättymisestä.

Muuta huomioitavaa

Hyvitys ei ole veronalaista tuloa eikä vahingonkorvausta. Hyvitys on luonteeltaan TVL 78 §:ssä tarkoitettu korvaus.


Terhi Lehtopolku

Kirjoittaja, asianajaja Terhi Lehtopolku käsittelee whistleblowing-direktiiviä koskevissa artikkeleissaan muun muassa Whistleblowing-lainsäädännöstä seuraavia velvollisuuksia, ilmoituskanavan toteuttamistapoja ja sitä, kuka voi tehdä ilmoituksen tai vastata sen käsittelystä.

Tutustu asianajaja Terhi Lehtopolun kirjoittamiin Whistleblowing-artikkeleihin:
Oletko valmis – Whistleblower-direktiivi tulee
Miksi Whistleblowing-ilmoituskanavaan kannattaa panostaa?
Whistleblower-direktiivi / velvollisuudet ja vastuut
Whistleblower-ilmoituskanavan toteuttamistavat ja käyttöönottoon valmistautuminen
Whistleblower-direktiivi – ilmoituksen tekijät ja tekijöiden suoja
Poimintoja HE-luonnoksesta ilmoittajansuojelulaiksi 
Ilmoittajansuojelulaki – kuka voi vastata ilmoituksen käsittelystä?
Ilmoittajansuojelulaki – ilmoituksen käsittelyn eteneminen
Ilmoittajansuojelulain rikkomisesta seuraavasta vahingonkorvauksesta


Tarpeena Whistleblowing-kanava?

Tutustu HH Partnersin WhistleSafe®-palveluun.