Kuva: Scott Graham / Unsplash
Hallitus kaavailee merkittäviä muutoksia työoikeudelliseen ympäristöön. Vaikka kukaan on tuskin voinut välttyä näitä muutoksia koskevalta keskustelulta ottaen huomioon niiden herättämä yhteiskunnallinen keskustelu ja ammattiliittojen juuri aloittamat tähän mennessä laajimmat lakot, niin on hyvä käydä näitä muutoksia vielä lyhyesti läpi.
Hallituksen kaavailemien muutosten kohteena siis on muun muassa:
Yhteistoimintalain soveltamisala
Jatkossa yhteistoimintalakia sovellettaisiin niihin taloudellista toimintaa harjoittaviin yrityksiin ja yhteisöihin, joihin työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä olisi säännöllisesti vähintään 50 tämänhetkisen 20 sijaan (myös työehtosopimusten määräykset sivuuttaen).
Yhteistoimintalain mukaisten muutosneuvotteluiden kesto
Muutosneuvotteluiden tämänhetkiset vähimmäisneuvotteluajat (14 päivää ja kuusi viikkoa) puolitettaisiin.
Lomautusilmoitusajan kesto
Tämänhetkinen lomautusilmoitusaika (14 päivää) puolitettaisiin (myös työehtosopimuksissa sovitut määräajat sivuuttaen).
Työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste
Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen taustalla ei jatkossa tarvitsisi olla painavaa syytä, pelkän asiallisen syyn käsillä olo riittäisi. Tavoitteena on helpottaa työntekijän irtisanomista työntekijään henkilöön liittyvillä syillä. Se, millä edellytyksillä jatkossa työntekijän työsuhde voitaisiin tämän henkilöön liittyvillä syillä irtisanoa, on kuitenkin tässä vaiheessa epäselvää.
Takaisinottovelvollisuuden soveltamisala
Takaisinottovelvollisuus poistettaisiin työnantajilta, jotka työllistävät alle 50 työntekijää (myös työehtosopimusten määräykset sivuuttaen). Tällä hetkellä velvollisuus koskee kaikenkokoisia työnantajia.
Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen peruste
Määräaikainen työsopimus voitaisiin jatkossa solmia enintään vuodeksi ilman erityistä syytä. Tavoitteena on helpottaa määräaikaisten työsopimusten hyödyntämistä.
Ensimmäisen sairauslomapäivän palkallisuus
Ensimmäinen sairauslomapäivä olisi jatkossa lähtökohtaisesti palkaton, kun sairausloman kesto olisi lyhyempi kuin viisi päivää. Lähtökohta ei olisi poikkeukseton. Sitä ei sovellettaisi, jos
- sairausloma olisi seurausta työtapaturmasta tai ammattitaudista; tai, jos
- sovellettavassa työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa olisi määrätty toisin.
Viimeksi mainittu poikkeus rajoittaisi huomattavasti muutoksen merkitystä, sillä työehtosopimuksiin sisältyy tyypillisesti määräyksiä sairausloman palkallisuudesta.
Työtaistelutoimenpiteiden sallittavuus
Jatkossa
- tukityötaistelutoimien tulisi olla suhteellisuusperiaatteen mukaisia eli kohtuullisessa suhteessa niiden tavoitteisiin nähden ja niiden vaikutukset saisivat kohdistua vain työriidan osapuoliin;
- toimijoilla olisi velvollisuus ilmoittaa tukityötaistelutoimenpiteistä;
- poliittiset työtaistelutoimenpiteet saisivat kestää enintään yhden vuorokauden;
- seuraamusmaksu lainvastaisista työtaistelutoimenpiteistä olisi korkeampi: alaraja 10 000 euroa ja yläraja 150 000 euroa.
- myös työntekijä voi joutua maksamaan 200 euron suuruisen seuraamusmaksun sellaisen työtaistelutoimenpiteen jatkamisesta, jonka työtuomioistuin on todennut lainvastaiseksi.
Paikallisen sopimisen sallittavuus
Jatkossa
- paikallinen sopiminen sallittaisiin myös sellaisille järjestäytymättömille työnantajille, jotka ovat yleissitovan työehtosopimuksen piirissä;
- paikallinen sopiminen olisi mahdollista myös muiden kuin työehtosopimuksissa paikalliseen sopimiseen valtuutettujen työntekijöiden edustajien kanssa. Käytännössä paikallinen sopimus olisi siis jatkossa mahdollista tehdä myös muun työntekijöiden edustajan kuin työehtosopimuksen perusteella valitun luottamusmiehen kanssa. Tällaisia muita edustajia ovat esimerkiksi luottamusvaltuutettu ja muu henkilöstön valitsema edustaja.
Tavoitteena on lisätä paikallista sopimista ja saada yleissitovan työehtosopimuksen piirissä olevat järjestäytymättömät työnantajat paikallisen sopimisen osalta samaan asemaan järjestäytyneiden työnantajien kanssa.
Lisäksi jatkossa yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voitaisiin poiketa samoista työlainsäädännön säännöksistä, joista poikkeaminen on tällä hetkellä mahdollista vain valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Poikkeamismahdollisuuden edellytyksenä olisi kuitenkin se, että työehtosopimuksen on työntekijöiden puolelta tehnyt joko työntekijöiden valtakunnallinen yhdistys tai siihen kuuluva työntekijöiden yhdistys.
Terhi Lehtopolku
Kirjoittaja
Asianajaja Terhi Lehtopolku neuvoo asiakkaitamme kaikissa niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin yritysten työoikeudellisissa asioissa, joihin kuuluu neuvonta kaikissa työsuhteen eri vaiheissa, työ-, johtaja-, salassapito-, kilpailukielto-, työsuhteen päättämis- ja sovintosopimusten laadinta, työoikeudellisten uudelleenjärjestelyiden kuten ulkoistamisten ja yhteistoimintamenettelyiden toteuttaminen sekä työsuhteisiin liittyvissä riidoissa edustaminen välimies- ja tuomioistuinmenettelyissä.
