Ilmoittajan vastuuvapaudesta ja todistustaakan jakautumisesta

Kuva: Unsplash/Ricardo Gomez

Lähtökohtia

Ilmoittajansuojelulaissa ilmoittajan vastuuvapautta ja todistustaakan jakautumista koskevat lainkohdat ovat lain 24-25 §:t.

Vastuuvapaus ja käännetty todistustaakka ovat kumpikin keinoja, joilla ilmoittajaa suojellaan. Käsittelen tässä artikkelissa näitä molempia suojakeinoja. Muita suojakeinoja, kuten suojaa vastatoimilta, hyvitystä ja vahingonkorvausta olen käsitellyt jo aiemmin muissa artikkeleissani (lain voimaan tulon jälkeiset artikkelit 4 ja 5).

Mitä vastuuvapaus tarkoittaa?

Ilmoittaja saa suojaa sopimukseen, lakiin, asetukseen tai määräykseen perustuvaa tietojen ilmaisemista koskevan rajoituksen rikkomista vastaan, jos

  • ilmoittaja ilmoittaa tai julkistaa rikkomista koskevia tietoja ilmoittajansuojelulain mukaisesti;
  • ilmoittajalla on ilmoittamishetkellä ollut perusteltu syy uskoa, että tietojen ilmoittaminen tai julkistaminen oli VÄLTTÄMÄTÖNTÄ ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan kuuluvan rikkomisen paljastamiseksi; JA jos
  • ilmoitettu tai julkistettu tieto on hankittu tai saatu laillisesti.

Vastuuvapaus on rajattu edellä mainitut edellytykset täyttäviin tietoihin. Muiden tietojen osalta vastuuvapautta ei anneta. Välttämättömyyden vaatimuksesta johtuen vastuuvapauden saamisen kynnys on korkeampi kuin ilmoittajan muulle suojelulle asetettu perustellun syyn vaatimus (lain 6 §).

Vastuuvapaus koskee tietojen antamista, hankkimista, ilmoittamista ja julkistamista. Vastuuvapaus voi tulla kyseeseen niin tilanteissa, joissa ilmoittava henkilö paljastaa niiden asiakirjojen sisällön, joihin hän on saanut laillisen oikeuden tutustua, kuin tilanteissa, joissa hän tekee jäljennöksiä näistä asiakirjoista tai vie ne pois sen organisaation tiloista, jonka palveluksessa hän on, vastoin sopimuslausekkeita tai muita lausekkeita, joiden mukaan kyseiset asiakirjat ovat tämän organisaation omaisuutta.

Vastuuvapaus voi koskea niin siviili- ja rikosoikeudellista vastuuta kuin hallinnollista ja työsuhteeseen liittyvää vastuuta. Se voi tulla kyseeseen esimerkiksi kunnianloukkausta, salassapitovelvollisuuden rikkomista, tietosuojasääntöjen rikkomista, liikesalaisuuksien paljastamista taikka yksityis- tai julkisoikeudellisia korvausvaatimuksia koskevien menettelyiden yhteydessä.

Vastuuvapautta sovelletaan vain ilmoittajiin. Vastuuvapautta ei siis sovelleta muihin, kuten avustavaan henkilöön, kolmanteen henkilöön tai oikeushenkilöön.

Vastuuvapautta ei sovelleta, jos tiedon hankkiminen tai saaminen on säädetty rangaistavaksi. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi silloin, kun ilmoittaja on saanut tai hankkinut pääsyn tietoihin tai asiakirjoihin tekemällä rikoksen, kuten tunkeutumalla yksityisalueelle tai tekemällä tietomurron.

Miten todistustaakka jakautuu?

Todistustaakkasäännös vastaa syrjintäasioissa noudatettua niin sanottua käänteistä todistustaakkaa. Tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sovelletaan tätä niin sanottua käänteistä todistustaakkaa, kun käsiteltävänä on asia, joka koskee ilmoittajalle tai muulle ilmoittajansuojelulaissa tarkoitetulle henkilölle aiheutunutta haittaa.

Käytännössä ilmoittajan tai muun laissa tarkoitetun henkilön on ensin esitettävä näyttöä tapahtumien kulusta ja muusta tosiseikastosta. Vasta tämän näytön tai asiassa muutoin saadun selvityksen perusteella voi syntyä olettama vastatoimia koskevan kiellon rikkomisesta (olettama siitä, että lain mukaisen ilmoittamisen tai julkistamisen jälkeen on aiheutunut haittaa ja, että ilmoittamisen ja aiheutuneen haitan välillä on syy-yhteys). Pelkkä väite tai epäily ei riitä olettaman synnyttämiseen.

Jos olettama objektiivisesti arvioiden syntyy, vastapuoli voi pyrkiä kumoamaan olettaman. Olettaman kumoamiseksi vastapuolen on selvitettävä tapahtumille ja muulle tosiseikastolle peruste, joka ei millään tavalla liity ilmoittamiseen tai tietojen julkistamiseen.

Olettamasäännöksen soveltaminen ei ole poikkeukseton. Olettamasäännöstä ei sovelleta rikosasioita käsiteltäessä.


Terhi Lehtopolku

Kirjoittaja, asianajaja Terhi Lehtopolku käsittelee whistleblowing-direktiiviä koskevissa artikkeleissaan muun muassa Whistleblowing-lainsäädännöstä seuraavia velvollisuuksia, ilmoituskanavan toteuttamistapoja ja sitä, kuka voi tehdä ilmoituksen tai vastata sen käsittelystä.

Tutustu asianajaja Terhi Lehtopolun kirjoittamiin Whistleblowing-artikkeleihin:

Oletko valmis – Whistleblower-direktiivi tulee
Miksi Whistleblowing-ilmoituskanavaan kannattaa panostaa?
Whistleblower-direktiivi / velvollisuudet ja vastuut
Whistleblower-ilmoituskanavan toteuttamistavat ja käyttöönottoon valmistautuminen
Whistleblower-direktiivi – ilmoituksen tekijät ja tekijöiden suoja
Poimintoja HE-luonnoksesta ilmoittajansuojelulaiksi 
Ilmoittajansuojelulaki – kuka voi vastata ilmoituksen käsittelystä?
Ilmoittajansuojelulaki – ilmoituksen käsittelyn eteneminen
Ilmoittajansuojelulain rikkomisesta seuraavasta vahingonkorvauksesta
Ilmoittajansuojelulain rikkomisesta seuraavasta hyvityksestä


Tarpeena Whistleblowing-kanava?

Tutustu HH Partnersin WhistleSafe®-palveluun.