Eurooppalainen lähestymistapa tekoälyyn ja tietosuojaan

Kansalliset tekoälystrategiat tukevat eurooppalaista tekoälystrategiaa, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta maailman luokan tekoälykeskus. Viimeisen vuoden aikana kansallisissa tekoälystrategioissa ja -ohjeistuksissa on otettu etenevissä määrin huomioon erilaisia tietosuojanäkökohtia. Tämä käy ilmi Ecomlexin joulukuussa 2023 julkaisemasta tekoälyoppaasta (AI Regulatory Guidebook 2023), joka tarjoaa yleiskatsauksen 19 eurooppalaisen valtion kansallisiin lähestymistapoihin koskien tekoälyn ja tietosuojan suhdetta. Tässä artikkelissa nostamme […]

Lue lisää

EU:n tekoälysäädös on tulossa – milloin, miksi ja mitä?

Missä vaiheessa säädös on tällä hetkellä?  EU on työstänyt tekoälyasetusta vuodesta 2021 lähtien.  Lainsäädäntöprosessin keskeinen vaihe, kolmikantaneuvottelut eli trilogit neuvoston, parlamentin ja komission välillä käytiin syksyllä 2023 erityisen tiukalla aikataululla, sillä lähestyvät europarlamenttivaalit ovat luoneet painetta ratkaisujen aikaansaamiselle.   8. joulukuuta 2023 parlamentti ja neuvosto saivat aikaan poliittisen sovun tulevan säädöksen sisällöstä. Tällä hetkellä lopullista säädöstekstiä […]

Lue lisää

Digipalveluasetusta sovelletaan 17.2.2024 alkaen kaikkiin välityspalvelujen tarjoajiin

EU:n digipalveluasetusta (Digital Services Act, DSA) aletaan soveltaa 17.2.2024 alkaen kaikkiin verkkoalustoihin ja verkon välityspalvelujen tarjoajiin. Asetuksen tavoitteena on vähentää laitonta sisältöä ja toimintaa verkon välityspalveluissa sekä lisätä palvelujen läpinäkyvyyttä. Palvelujentarjoajille asetettavien velvoitteiden tarkoituksena on parantaa käyttäjien oikeuksia ja tehostaa perusoikeuksien toteutumista verkkoympäristössä. Samalla sääntely tähtää parempien innovaatiomahdollisuuksien ja kilpailukyvyn lisäämiseen tuomalla Euroopan unionin tasoiset […]

Lue lisää

Ecomlex julkaisi laajan oppaan tekoälystä ja tietosuojasta, joka kattaa useimmat Euroopan maat

Yhteistyöverkostomme Ecomlex on julkaissut kattavan tekoälyoppaan, jossa tarkastellaan, mitä seikkoja henkilötietojen käsittelyn osalta tulisi huomioida tekoälyä hyödyntäviä järjestelmiä käytettäessä. Oppaan laadinnassa ovat olleet mukana HH Partnersin Martin von Willebrand ja Sonja Laamanen. Oppaassa tarkastellaan yksityiskohtaisesti Euroopan kansallisten tietosuojaviranomaisten nykyisiä kantoja tekoälyyn. Oppaassa on tietoja 19 maasta, sisältäen muun muassa Suomen, Ruotsin, Norjan, Saksan, Ranskan, Sveitsin ja […]

Lue lisää

Whistleblower-direktiivi – ilmoituksen tekijät ja tekijöiden suoja

Tämä on Whistleblower-direktiiviä (EU) 2019/1937, WBD, koskevan artikkelisarjamme viides artikkeli. Ensimmäisen artikkelin pääset lukemaan täältä, toisen artikkelin täältä, kolmannen täältä ja neljännen täältä. Artikkelin sisällössä on huomioitu myös direktiivin Suomessa täytäntöön panevan lain, ns. ilmoittajansuojelulain (laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta) hallituksen esitysluonnos, joka tulee mitä ilmeisimmin vielä muuttumaan. Tässä artikkelissa käsittelen mahdollisten ilmoitusten tekijöiden joukkoa ja sitä, mitä ilmoituksen tekijöiden joukkoa koskevien eri valintojen […]

Lue lisää

Whistleblower-ilmoituskanavan toteuttamistavat ja käyttöönottoon valmistautuminen

Tämä on Whistleblower-direktiiviä (EU) 2019/1937, WBD, koskevan artikkelisarjamme neljäs artikkeli. Ensimmäisen artikkelin pääset lukemaan täältä, toisen artikkelin täältä ja kolmannen täältä. Tämän artikkelin sisällössä on huomioitu myös direktiivin Suomessa täytäntöön panevan lain, ns. ilmoittajansuojelulain (Laki), hallituksen esitysluonnos, joka tulee mitä ilmeisimmin vielä muuttumaan. Tässä artikkelissa käsittelen lyhyesti erilaisia ilmoituskanavan toteuttamistapoja ja sitä, miten ilmoituskanavan käyttöönottoon voi valmistautua. Lyhyesti ilmoituskanavan toteuttamistavoista  Ilmoituskanava ja ilmoitusten käsittelyprosessi voidaan toteuttaa organisaation sisäisesti. Tällöin toiminnasta voi […]

Lue lisää

Ilmoittajansuojelulaki – 10 poimintaa #whistleblower

Euroopan unionin lainsäädännön rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun direktiivin (EU) 2019/1937 (jäljempänä “WBD”) kansallista täytäntöönpanoa valmistellaan parhaimmillaan. Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella elokuussa 2021 ja direktiivi tulisi panna jäsenmaissa täytäntöön 17.12.2021 mennessä. Ohessa 10 asiaa, jotka on hyvä tietää esitysluonnoksesta. Lain soveltamisalarajaus Kansallisessa laissa tullaan vapauttamaan velvollisuudesta ottaa käyttöön sisäiset ilmoituskanavat alle 50 työntekijän kunnat […]

Lue lisää

Whistleblower-direktiivi – velvollisuudet ja vastuut

Tämä on Whistleblower-direktiiviä (EU) 2019/1937, WBD, koskevan artikkelisarjamme kolmas artikkeli. Ensimmäisen artikkelin pääset lukemaan täältä ja toiseen artikkeliin pääset tutustumaan täältä. Artikkelin sisällössä on huomioitu myös direktiivin Suomessa täytäntöön panevan lain, ns. ilmoittajansuojelulain (laki) hallituksen esitysluonnos. Mitä velvollisuuksia ja vastuita WBD:stä/laista seuraa organisaatioille ja muille tahoille? Organisaation tulee luoda ja ottaa käyttöön tietoturvallinen ja anonyymi […]

Lue lisää

Miksi whistleblowing-ilmoituskanavaan kannattaa panostaa?

Tämä on Whistleblower-direktiiviä (EU) 2019/1937, WBD, koskevan artikkelisarjamme toinen artikkeli. Ensimmäinen artikkelimme löytyy täältä. Tässä artikkelissa käsitellään ensiksi sitä, miksi ilmoituskanavaan kannattaa panostaa. Tähän aihealueeseen liittyy läheisesti WBD:n edellyttämä ilmoittajalle annettava suoja, joka onkin artikkelin toinen aihealue. Innostavia lukuhetkiä! Syitä panostaa ilmoituskanavaan – mitä hyötyä uskottavasta ilmoituskanavasta on? Ilmoittajan kannalta: Kyse on paitsi vastuullisesta toiminnasta, […]

Lue lisää

Whistleblower-direktiivi tulee – oletko valmis?

Julkisten organisaatioiden, rahoitusalan yritysten ja jokaisen vähintään 250 työntekijän yksityisen organisaation tulee täyttää Whistleblower-direktiivin (”WBD”) vähimmäisvaatimukset 17.12.2021 tai aikaisemmin. Vähimmäisvaatimusten täyttäminen edellyttää konkreettisia toimia jokaiselta soveltamisalan piirissä olevalta organisaatiolta. Organisaatioiden pitää ottaa käyttöön vaatimusten mukainen ilmoituskanava. Tämä vaatimus tulee myöhemmin koskemaan myös 50 työntekijän ja sitä suurempia organisaatioita. Uskottava ilmoituskanava tarjoaa organisaatiolle vähintään kolmen kuukauden ajan etuoikeuden tietoon ja tätä kautta mahdollisuuden ryhtyä sisäisesti tarvittaviin korjaus- ja parannustoimiin. Mikä Whistleblower-direktiivi on – […]

Lue lisää