Suomen patenttilaki on kokenut kokonaisvaltaisen uudistuksen, joka korvaa vanhan, vuodelta 1967 peräisin olevan patenttilain (550/1967). Uudistuksen tavoitteena on tehdä laista selkeämpi, yksinkertaisempi ja paremmin eurooppalaiseen ja kansainväliseen sääntely-ympäristöön sekä sitoumuksiin soveltuva. Tämän seurauksena patenttimenettelyistä tulee sujuvampia ja kustannustehokkaampia.
Vaikka uuden patenttilain odotettiin alun perin astuvan voimaan 1. tammikuuta 2027, eduskunta on päättänyt siirtää voimaantuloa enintään kuudella kuukaudella. Näin varmistetaan, että hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain ja puolustuskeksinnöistä annetun lain rinnakkaiset uudistukset voivat astua voimaan samanaikaisesti.
Keskeiset muutokset
- Uudistus keventää kielivaatimuksia. Kansallisten patenttihakemusten lisäksi myös lisäsuojatodistushakemukset (Supplementary Protection Certificate, SPC) voidaan jatkossa jättää englanninkielisinä. Englanniksi jätettyjen hakemusten osalta patenttivaatimusten käännös vaaditaan vain toiselle kotimaiselle kielelle (suomeksi tai ruotsiksi), ja suomeksi tai ruotsiksi jätetyistä kansallisista hakemuksista ei enää vaadita käännöstä toiselle kotimaiselle kielelle.
- Lisäksi väitteet ja vastineet väitemenettelyissä voidaan toimittaa englanniksi. Menettelyn perusteena säilyy kuitenkin patenttiasiakirjojen alkuperäinen kieli.
- Tulevaisuudessa asiamiehen asettaminen ei ole pakollista, ellei hakijan tai patentinhaltijan kotipaikka ole Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolella. Näissäkin tapauksissa riittää, että asiamiehen kotipaikka on ETA-alueella.
- Uuden lain myötä keksijän on mahdollista luopua oikeudestaan tulla julkisesti nimetyksi keksijäksi, jolloin hänen tietonsa pysyvät luottamuksellisina Euroopan patenttisopimuksen (European Patent Convention, EPC) vastaavien määräysten mukaisesti.
- Jakohakemusten jättämisen määräaika sidotaan jatkossa patentin myöntämispäivään. Tämä uudistus poistaa tarpeettomia välivaiheita, mikä alentaa kustannuksia ja tuo menettelyn lähemmäksi Euroopan patenttisopimuksen vastaavia käytäntöjä.
- Uudistuksella pyritään myös tehostamaan hallinnollista patenttimuutoksenhakua rajoittamalla mahdollisuutta esittää uusia patenttivaatimuksia valitusmenettelyn aikana.
- Erittäin tervetullut uudistus on patentinhaltijan mahdollisuus vaatia patentin osittaista mitätöintiä esittämällä uusia, rajoitettuja vaatimuksia markkinaoikeudessa käytävässä menettelyssä. Osittainen mitätöinti korvaa nykyisen tuomioistuinrajoitusmenettelyn, mikä tuo selkeyttä ja tehokkuutta prosesseihin.
- Toinen patenttilakiin tuotava uudistus on tuomioistuimen mahdollisuus määrätä patentinloukkausta koskeva kielto uhkasakon uhalla. Tarkemmat säännökset tästä löytyvät uhkasakkolaista (1113/1990).
Patentit säilyvät jatkossakin merkittävänä työkaluna yrityksille, jotka haluavat suojata teknologiaansa, tutkimustaan ja tuotekehitystään sekä hyödyntää kilpailuetuaan.
Uudistuksen tavoitteena ei ole ollut muuttaa itse patenttijärjestelmän ydintä. Lain yleistä rakennetta ja kieltä on nykyaikaistettu pyrkien lisäämään ennustettavuutta ja vähentämään epävarmuutta sekä kotimaisten että kansainvälisten hakijoiden osalta. Suuri osa asioista pysyy kuitenkin ennallaan, kun uusi patenttilaki astuu voimaan vuonna 2027.
Keskeinen kysymys onkin, millainen rooli kansallisilla suomalaisilla patenteilla on tulevaisuudessa kotimaisten ja kansainvälisten patentinhaltijoiden patenttiportfolioissa – erityisesti silloin, kun siirtymäaika päättyy ja kaikki perinteiset eurooppapatentit siirtyvät yhdistetyn patenttituomioistuimen (Unified Patent Court, UPC) toimivallan alle. Maantieteellisistä markkinoista, kilpailijoista ja oikeudenkäyntipreferensseistä riippuen suomalaiset patentit ja tuomioistuimet voivat edelleen olla toimiva vaihtoehto. On selvää, että osalla muutoksista pyritään tekemään kansallisista suomalaisista patenteista ja riidanratkaisusta houkuttelevampi vaihtoehto näille patentinhaltijoille.
HH Partners hoitaa asiakkaidemme strategisena kumppanina patentteihin ja kaikkiin muihin immateriaalioikeuksiin liittyvissä asioissa. Lisäksi konsultoimme esimerkiksi immateriaalioikeussuojaa, eli IPR-suojaa suunniteltaessa tai yleisemmin toiminnan suunnitteluun liittyvissä IPR-kysymyksissä. Lisätietoja antaa IPR-tiimimme vetäjä Pamela Lönnqvist.
