Salassapitoa koskevasta velvollisuudesta ilmoittajansuojelulaissa

Lähtökohta Ilmoittajansuojelulaissa salassapitoa koskevat lainkohdat ovat lain 32-33 §:t. Tässä artikkelissa käsitellään lain 32 §:ää eli salassapitovelvollisuutta ja siihen liittyvää rangaistussäännöstä eli lain 36 §:ää. Mitkä tahot ovat salassapitovelvollisia ja mistä? Salassapitovelvollinen on lain mukaisia ilmoituksia käsittelevä, ilmoittajaa ilmoitusmenettelyssä avustava ja ilmoittajalle oikeudellista neuvontaa antava taho, joka tätä tehtäväänsä suorittaessaan on saanut tiedon ilmoittajan tai […]

Lue lisää

Ilmoittajan vastuuvapaudesta ja todistustaakan jakautumisesta

Lähtökohtia Ilmoittajansuojelulaissa ilmoittajan vastuuvapautta ja todistustaakan jakautumista koskevat lainkohdat ovat lain 24-25 §:t. Vastuuvapaus ja käännetty todistustaakka ovat kumpikin keinoja, joilla ilmoittajaa suojellaan. Käsittelen tässä artikkelissa näitä molempia suojakeinoja. Muita suojakeinoja, kuten suojaa vastatoimilta, hyvitystä ja vahingonkorvausta olen käsitellyt jo aiemmin muissa artikkeleissani (lain voimaan tulon jälkeiset artikkelit 4 ja 5). Mitä vastuuvapaus tarkoittaa? Ilmoittaja […]

Lue lisää

Ilmoittajansuojelulain rikkomisesta seuraavasta hyvityksestä

Lähtökohtia Ilmoittajansuojelulaissa hyvitystä koskevat lainkohdat ovat lain 34-35 §:t. Hyvitystä koskevat säännökset vastaavat pitkälti yhdenvertaisuuslain hyvitystä koskevia säännöksiä. Kenellä on oikeus hyvitykseen ja millä perusteella? Oikeus hyvitykseen on ilmoittajansuojelulain 5 §:n mukaiseen henkilölliseen soveltamisalaan kuuluvilla ilmoittajilla ja muilla suojelluilla henkilöillä, joihin on ilmoittajansuojelulain vastaisesti kohdistettu tai yritetty kohdistaa vastatoimia tai menettelyitä, joiden tarkoituksena on ilmoittamisen estäminen. […]

Lue lisää

Ilmoittajansuojelulain rikkomisesta seuraavasta vahingonkorvauksesta

Lähtökohtia Ilmoittajansuojelulain vahingonkorvausta koskevaa lainkohtaa (26 §) sovelletaan ilmoittajansuojelulain 5 §:n mukaiseen henkilölliseen soveltamisalaan kuuluville ilmoittajille ja muille henkilöille (jäljempänä ”muu suojeltu henkilö”) sekä ilmoituksen kohteelle aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen. Sitä sovelletaan ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen välisissä oikeudellisissa suhteissa riippumatta niiden laadusta; palvelussuhteissa, sopimussuhteissa sekä silloin kun ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen välillä ei ole sopimussuhdetta. Oikeus […]

Lue lisää

Ilmoittajansuojelulaki – ilmoituksen käsittelyn eteneminen

Tämä artikkeli on uutta hallituksen esitystä ja siihen perustuen hyväksyttyä ilmoittajansuojelulakia käsittelevän artikkelisarjani kolmas artikkeli. Tutustu sarjan aikaisempiin artikkeleihin: 1. Poimintoja HE-luonnoksesta ilmoittajansuojelulaiksi 2. Ilmoittajansuojelulaki – kuka voi vastata ilmoituksen käsittelystä? Ilmoituksen käsittelyn eteneminen Lyhyesti ja yksinkertaistaen, ilmoituksen käsittelyn eri vaiheet voidaan jakaa seuraavasti: 1. Ilmoituksen vastaanottaminen Vastaanotettu ilmoitus pitää aina kirjata esimerkiksi asianhallintarekisteriin tai […]

Lue lisää

Ilmoittajansuojelulaki – kuka voi vastata ilmoituksen käsittelystä?

Tutustu artikkelisarjani ensimmäiseen artikkeliin: Poimintoja HE-luonnoksesta ilmoittajansuojelulaiksi. Kuka voi vastata ilmoituksen käsittelystä? Ilmoituksen käsittelystä (ja siten myös ilmoituksen paikkansapitävyyden selvittelystä) voi vastata tähän tehtävään nimetty henkilö, joka voi hoitaa tehtävänsä puolueettomasti ja riippumattomasti. Muutoin organisaatio määrittelee vastuuhenkilöiden pätevyysvaatimukset, tehtävät, toimivaltuudet ja suunnittelee menettelytavat ilmoitusten käsittelyyn. Vastuunjakoon ja vastuullisten nimeämiseen on syytä kiinnittää huomiota. Ilmoituksen käsittelyyn […]

Lue lisää

Poimintoja HE-luonnoksesta ilmoittajansuojelulaiksi

Euroopan unionin lainsäädännön rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun direktiivin (EU) 2019/1937 (jäljempänä “WBD”) kansallinen täytäntöönpano etenee. Hallituksen esitys HE 147/2022 vp laiksi Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta sekä siihen liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle 19.9.2022. Lakien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Tämä artikkeli on uutta hallituksen esitysluonnosta käsittelevän artikkelisarjani ensimmäinen artikkeli. […]

Lue lisää

Whistleblower-direktiivi tulee – oletko valmis?

Julkisten organisaatioiden, rahoitusalan yritysten ja jokaisen vähintään 250 työntekijän yksityisen organisaation tulee täyttää Whistleblower-direktiivin (”WBD”) vähimmäisvaatimukset 17.12.2021 tai aikaisemmin. Vähimmäisvaatimusten täyttäminen edellyttää konkreettisia toimia jokaiselta soveltamisalan piirissä olevalta organisaatiolta. Organisaatioiden pitää ottaa käyttöön vaatimusten mukainen ilmoituskanava. Tämä vaatimus tulee myöhemmin koskemaan myös 50 työntekijän ja sitä suurempia organisaatioita. Uskottava ilmoituskanava tarjoaa organisaatiolle vähintään kolmen kuukauden ajan etuoikeuden tietoon ja tätä kautta mahdollisuuden ryhtyä sisäisesti tarvittaviin korjaus- ja parannustoimiin. Mikä Whistleblower-direktiivi on – […]

Lue lisää