Kuva: Jr Korpa / Unsplash
Generatiivisen tekoälyn käyttöön tarkoitetut chat-pohjaiset palvelut kuten DALL-E, Midjourney, Stable Diffusion ja ChatGPT (jäljempänä ”tekoälypalvelut”) ovat tällä hetkellä erittäin suosittuja ja ovat helppokäyttöisyydessään avanneet jokaiselle mahdollisuuden luoda korkealaatuisia digitaalisia aineistoja (englanniksi AI-generated outputs). Näitä voidaan kutsua ”tuotoksiksi” tai tekoälyn avulla tuotetuksi aineistoksi. Hetki sitten OpenAI ilmoitti lanseeraavansa lähiaikoina viimeisimpään saatavilla olevaan tekoälyteknologiaan perustuvan Sora-nimisen tekstipohjaisen videogeneraattorin, jonka on jo nyt arveltu muuttavan koko videotuotantoalaa niin hyvässä kuin pahassa (ks. https://www.cbsnews.com/news/openai-sora-text-to-video-tool/). Tekoälypalveluita kehitetään jatkuvasti ja niiden tuotokset perustuvat niiden taustalla toimivien tekoälyjärjestelmien kouluttamisessa käytettäviin valtaviin datasetteihin, jotka sisältävät eri lähteistä olevaa ilmeisen laadukasta opetusmateriaalia. Tekoälypalvelut ovatkin jo tätä nykyä äärimmäisen taitavia imitoimaan inhimillisen luomistyön jälkeä. Eikö näitä tekoälypalvelun avulla aikaansaatuja tuotoksia voisi pitää perinteisiin teoksiin verrattavina ja voisivatko tuotokset saada tekijänoikeussuojaa? Jos voivat, kenelle niiden tekijänoikeudet kuuluvat? Entä voiko tekoälypalvelun tuottamaa aineistoa käyttää vapaasti esimerkiksi markkinoinnissa? Näillä kysymyksillä on merkitystä yrityksille, yksityishenkilöille ja taitelijoille, jotka haluavat hyödyntää tekoälyn avulla luotua sisältöä kaupallisissa tarkoituksissa. Ilman laillisia oikeuksia tällaista sisältöä on vaikeaa lisensoida tai myydä eteenpäin.
Tässä kirjoituksessa keskitytään siihen mikä on tekoälypalveluilla tuotetun aineiston tekijänoikeudellinen asema palvelun käyttäjän perspektiivistä, asian tämänhetkinen oikeustila ja miten oikeuskäytännössä eri puolilla maailmaa asiaan otetut lähestymistavat eroavat toisistaan. Keskiössä on erityisesti chat-pohjaiset tekoälypalvelut. Tässä kirjoituksessa ei käsitellä muita aihepiiriin liittyviä tekijänoikeudellisia kysymyksiä, kuten tuotosten tekijänoikeudellista loukkaavuutta tai sitä, voivatko tekoälypalveluiden kehittäjät käyttää tekijänoikeudella suojattuja teoksia tekoälypalveluiden opetusmateriaalina ilman oikeudenhaltijoiden lupaa ja jos voivat niin millä oikeusperusteella. Nämä vaativat oman kirjoituksensa.
Tekoälypalvelun ja inhimillisen tekijän yhteispeli
Tekoälypalvelut ovat valtaviin kielimalleihin perustuvia koneoppimisvälineitä, joita voidaan käyttää sisällön, kuten tekstin, kuvien, videoiden, äänen tai esimerkiksi ohjelmistokoodin tuottamiseen. Ne voivat siis tuottaa lähes mitä tahansa aineistoja, joiden on perinteisestikin katsottu voivan saada myös tekijänoikeussuojaa teoksina ns. teoskynnyksen ylittyessä. Tekoälypalveluiden taustalla toimivissa tekoälyjärjestelmissä käytetään opetusmateriaalina miljoonia tekijänoikeudellakin suojattuja teoksia ja niiden toimintaperiaatteena on yksinkertaistettuna analysoida opetusmateriaalina olevien teosten säännönmukaisuuksia ja hyödyntää niitä uusien tuotosten tekemiseksi käyttäjän palvelulle antamien ”promptien” eli kehotteiden perusteella. Tekoälyjärjestelmien toimintaperiaatteissa on eroja, mutta käytännössä kaikki niistä perustuvat tavalla tai toisella todennäköisyyslaskentaan siitä mikä järjestelmän tekemän seuraavan, käyttäjän kehotteeseen perustuvan, valinnan tulisi olla, ottaen huomioon käyttäjän syöttämä alkuperäinen ohje ja käytössä oleva opetusmateriaali. Oikein toimiessaan esimerkiksi Midjourneyn tai Stable Diffusionin kaltaisen tekoälypalvelun ei pitäisi itsenäisesti koskaan tuottaa sen opetusmateriaalina toimivan kuvan suoraa kopiota. Jokainen tällaisesta tekoälypalvelusta ulos tuleva tuotos on tässä mielessä siis ”uniikki”. (ks. esim https://ipkitten.blogspot.com/2022/12/how-artificial-intelligence-works-in.html).
Tekoälypalvelujen tullessa mukaan ihmisen luomisprosessiin, teoskynnyksen ylittymisen määrittämisen ohella kyse on erityisesti siitä, miten tässä yhteydessä tulisi suhtautua yleismaailmalliseen tekijänoikeudelliseen vaatimukseen teoksesta tekijänsä inhimillisen luomistyön tuloksena: voiko, ja millä edellytyksillä, tekoälypalvelun käyttäjä pitää itseään palvelun avulla luodun teoksen tekijänä vain valikoimalla ja syöttämällä sille kehotteita halutun lopputuotteen generoimiseksi?
Silloin kun tekoäly tuottaa aineistoa ilman minkäänlaista käyttäjän kontribuutiota, kansainvälinen oikeustila on selvä: tällaiseen aineistoon ei ole kenelläkään tekijänoikeutta, koska juridisesti tekijänoikeus voi syntyä vain ihmistekijöille. Koska tekoälypalveluiden tuotoksissa on aina mukana ihmiskontribuutiota, teossuojan syntymisen arvioinnissa (ja myös tekijänoikeuden loukkauksen arvioinnissa) joudutaan miettimään käyttäjän inhimillisen luomisen suhdetta tekoälypalvelun luomiseen ja näiden ilmenemiseen lopputuotteessa. Tämä on omiaan johtamaan myös hankaliin näyttöongelmiin vaadittavan inhimillisen panoksen asteesta. Työn määrällähän ei ole perinteisesti katsottu olevan merkitystä teoskynnysarvioinnissa.
Erimielisyyttä on tällä hetkellä ylipäänsä siitä, mikä olisi oikea suojamuoto tekoälyavusteisesti luoduille aineistoille. Jotkin tutkijat ovat ehdottaneet, että tekoälypalveluiden käyttäjille tulisi luoda uusi tietokantaoikeuden tyyppinen sui generis-oikeus, jolla käyttäjät voisivat saada oikeuden tekoälyn tuottamaan sisältöön tunnustuksena merkittävästä kontribuutiostaan tekoälyn tuottamaan sisältöön kehotteita syöttämällä. Mielenkiintoista keskustelua on käyty myös mahdollisuudesta suojata tekoälyn avulla aikaansaatuja tuotoksia mallioikeudella (ks. Härkönen, Heidi 2022: Tekoälyn luoma muoti ja mallioikeus: mahdollisuuksia, mutta myös uhkia. IPRinfo 3/2022 https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoalyn-luoma-muoti-ja-mallioikeus-mahdollisuuksia-mutta-myos-uhkia/ )
Edistyneen teknologian ja ihmisen luomistyön yhteensovittaminen on herättänyt aiemminkin tekijänoikeudellisia ongelmia, viimeksi valokuvauksen ja tietokoneohjelmien yhteydessä. Tekoälypalveluiden ja ihmisen luomistyön yhteensovittamisen osalta ollaan mahdollisesti kuitenkin tähän asti hankalimmin hahmotettavien tekijänoikeudellisten kysymysten edessä. Ei vähiten sen vuoksi, että palveluiden käyttötavat ja niiden taustalla olevien järjestelmien toimintamekanismit eroavat toisistaan. Kyse ei ole siis täysin samanlaisesta ihmisen luomistyön ”välikappaleesta” kuin esimerkiksi kamera valokuville tai tietokone tietokoneohjelmistoille.
Tekoälypalveluiden avulla tuotetun aineiston hyödyntämiseen saattaa liittyä myös sopimusoikeudellisia rajoituksia. Suosituimmissa tekoälypalveluissa on kyse kaupallisista palveluista, joilla jokaisella on omat käyttöehtonsa. Eräiden tekoälypalveluiden yleisissä ehdoissa määrätään nimenomaisesti, ettei käyttäjille synny omistusoikeutta tekoälyn tuottamaan sisältöön vaan he saavat aineistoon rajoitetun käyttöoikeuslisenssin. Tekoälypalveluiden tuotoksia erityisesti kaupallisessa tarkoituksessa käyttävän onkin syytä huolellisesti tutustua ehtoihin ja varmistaa yhteensopivuus erilaisiin käyttötarkoituksiin asiantuntijan kanssa.
Seuraavaksi tarkastellaan lyhyesti sitä, miten tekijänoikeussuojan syntymiseen käyttäjälle tekoälyn avulla tuotettuun aineistoon on suhtauduttu Yhdysvalloissa, Kiinassa, Japanissa ja EU:ssa.
Yhdysvallat
Laajaa huomiota saaneessa Yhdysvaltain tekijänoikeustoimiston keväällä 2023 ratkaisemassa tapauksessa tekijänoikeustoimisto ensin myönsi ja myöhemmin hylkäsi taiteilija Kris Kashtanovan tekijänoikeusrekisteröinnin Zarya of the Dawn -nimiseen sarjakuvaan sisältyneisiin kuviin. Asian käsittelyn aikana oli käynyt ilmi, että Kashtanova oli käyttänyt kuvien luomisessa Midjourney-tekoälypalvelua. Tekijänoikeusrekisteröinti hylättiin siitäkin huolimatta, että Kashtanova oli omien sanojensa mukaan käyttänyt satoja tai jopa tuhansia kehotteita kuvien luomisessa. Tekoälyn avulla luotujen kuvien valinta ja sijoittelu sarjakuvaan sekä sarjakuvan sisältämä teksti oli kuitenkin inhimillisen luomistyön aikaansaannosta ja kokonaisuutena siinä määrin omaperäistä, että tältä osin sarjakuvan voitiin katsoa saavan suojaa kokoomateoksena. (“Copyright therefore protects Ms. Kashtanova’s authorship of the overall selection, coordination, and arrangement of the text and visual elements that make up the Work” – US Copyright Office Letter of 21 February 2023 – Zarya of the Dawn s. 5)
Yhdysvaltain tekijänoikeustoimisto päätyi samankaltaiseen ratkaisuun syyskuussa 2023 hylätessään tekijänoikeusrekisteröinnin Jason M. Allenin Midjourney-tekoälypalvelun avulla luomaan teokseen ”Théâtre D’opéra Spatial”. Allen oli käyttänyt teoksen luomisessa 624 kehotetta, mutta nämä eivät tekijänoikeustoimiston näkemyksen mukaan riittäneet teossuojan syntymiseen koska kehotteiden tulkinnasta ja varsinaisesta toteutuksesta vastasi tekoälyohjelmisto – ei käyttäjä.
Yhdysvaltain tekijänoikeustoimisto julkaisi marraskuussa 2023 ohjeistuksen, jossa se on vastaavalla tavalla todennut, että nykyään saatavilla olevien tekoälypalveluiden käyttäjät eivät omalla luovalla panoksellaan pysty vaikuttamaan siihen, miten tekoälypalveluiden taustalla olevat järjestelmät tulkitsevat niille syötettyjä kehotteita ja tuottavat aineistoja, jotta lopputuotteessa voisi olla kyse käyttäjän luomasta teoksesta. Kehotteet olivat rinnastettavissa kuvataiteilijalle annettaviin ohjeisiin toivotusta taulun lopputuloksesta, jotka eivät muodosta ohjeiden antajalle tekijänoikeutta itse tauluun. Kuitenkin tilanteissa, joissa tekoälypalvelua on käytetty inhimillisen luomistyön apuna siten, että käyttäjä valitsee ja järjestelee tekoälyn avulla luotuja aineistoja riittävän omaperäisellä tavalla, voi tämä kokonaisuus saada suojaa kokoomateoksena. Myös mikäli käyttäjä muokkaa tekoälyn avulla alunperin luotua yksittäistä aineistoa riittävän omaperäisellä tavalla, voi muokattu aineisto saada tekijänoikeussuojaa. (US Copyright Office – Copyright Registration Guidance: Works Containing Material Generated by Artificial Intelligence s. 4)
Yhdysvalloissa selkeänä lähtökohtana on siis se, ettei käyttäjälle voi syntyä oikeuksia tekoälyn tuottamaan aineistoon pelkästään kehotteita syöttämällä. Tekijänoikeussuoja voi sen sijaan tulla kyseeseen, kun kyse on kokoomateoksesta tai kun tekoälyllä tuotettu aineisto on toiminut luomisen ”raaka-aineena” ja sitä on käyttäjän toimesta muokattu omaperäisellä tavalla.
Kiina
Kiinassa on tuoreimpien oikeustapausten perusteella otettu teknologiaystävällisempi ja liberaalimpi lähestymistapa teossuojan syntymisen edellytyksiin tekoälypalveluiden avulla luoduissa tuotoksissa. Käyttäjän antamien kehotteiden on katsottu näkyneen suoraan tekoälysovelluksen tuottaman tuotoksen ilmenemismuodossa teoskynnyksen ylittävällä tavalla.
Marraskuussa 2023 Pekingiläinen tuomioistuin arvioi ratkaisussa Li Yunkai v. Liu Yuanchun teossuojan syntymisen edellytyksiä käyttäjän Stable Diffusion -tekoälypalvelulla valmistamaan aasialaista naista esittävään kuvaan.
Tuomioistuimen mukaan tekoälypalvelun generoimaa kuvaa voitiin pitää käyttäjän luovan työn tuloksena ja tekijänoikeussuojaa saavana koska käyttäjä oli syöttänyt ohjelmalle lukuisia positiivisia ja negatiivisia kehotteita halutusta kuvasta, kehotteet olivat tietyssä järjestyksessä, käyttäjä oli valinnut kuvan parametrit, tehnyt vapaita ja luovia valintoja liittyen elementtien sijoitteluun kuvassa ja lopulta valinnut tekijänoikeussuojaa saaneen kuvan useasta ohjelman ehdottamasta kuvasta. Kehotteiden jatkuva muokkaaminen kohti toivottua lopputulosta ilmensi tuomioistuimen mukaan käyttäjän omia esteettisiä valintoja ja inhimillistä ilmaisua, eikä kuvaa siten voitu pitää pelkkänä mekaanisena tekoälyohjelmiston tuotoksena, vaan omaperäisenä inhimillisen luomistyön tuloksena.
Se, että varsinaisen lopputuotteen on tuottanut ihmisen sijasta kone ja käyttäjän inhimillistä panosta voitaisiin luonnehtia ainakin EU-oikeudelliselta katsantokannalta mekaaniseksi ei ole aiemminkaan estänyt tekijänoikeussuojan syntymistä Kiinassa, mikäli ihmisen panos on ollut riittävässä määrin havaittavissa lopputuloksesta. Jo vuonna 2019 ratkaisussa Tencent v. Yingxun, Shenzeniläinen tuomioistuin katsoi, että kantajan itse suunnitteleman tekoälypohjaisen ohjelman automaattisesti tuottama osakemarkkinoita koskeva artikkeli oli kantajan tekijänoikeuden suojaama, sillä kantajan henkilökunta oli vastannut mm. datan syöttämisestä ohjelmistoon, suunnitellut artikkelipohjan ja datan lopputuotteeseen tietyillä parametreillä laukaisevat ”triggerit”. Nämä toimet ilmensivät Kiinassa tekijänoikeussuojan edellytyksenä olevaa omaperäisyyttä ja ”henkisiä saavutuksia”. Tätä tuki varmasti myös se, että tapauksessa käyttäjä oli myös ohjelmiston kehittäjä, toisin kuin edellä mainitussa ja suoraan tekoälypalveluita koskevassa Li Yunkai v. Liu Yuanchun -ratkaisussa.
Japani
Esimerkkinä maasta, jossa tekoälyn ja tekijänoikeuden suhdetta on jo aktiivisesti ehditty ottamaan agendalle, on Japani. Japanin kulttuuriministeri herätti huomiota vähän aikaa sitten linjaamalla, että tekoälypalveluiden kehittäjät voivat käyttää mitä tahansa aineistoja (ml. piraattilähteistä olevaa) järjestelmien opetusmateriaaleina niin kaupalliseen kuin ei-kaupallisiinkin tarkoituksiin. Paikallinen kulttuuriviranomainen (Agency for Cultural Affairs, ACA) julkaisi tämän vuoden tammikuussa tekoälyn ja tekijänoikeuden suhdetta käsittelevän luonnoksen ohjeistuksesta, jossa tekoälypalveluiden kehittäjille annetaan hyvinkin laajat, joskaan ei rajoituksettomat, oikeudet käyttää tekijänoikeudella suojattua materiaalia tekoälypalveluiden kehittämisessä ilman oikeudenhaltijoiden lupaa.
Ohjeistusluonnos käsittelee myös tekijänoikeussuojan syntymistä tekoälypalveluiden avulla tuotettuun aineistoon. Siltä osin kuin kyse on käyttäjän tekoälypalvelun avulla tuottamasta aineistosta, käyttäjälle voi syntyä tekijänoikeus lopputuotteeseen. Tekijänoikeussuojan syntymisen arvioinnissa huomioon otettavina tekijöinä on mainittu
1) käyttäjän syöttämien kehotteiden määrä ja sisältö,
2) käyttäjän toimesta tapahtuva aineiston iterointi tekoälypalvelussa eli jatkojalostaminen kohti haluttua lopputuotetta,
3) käyttäjän tekemä lopputuotteen valinta tekoälypalvelun mahdollisesti ehdottamista useista vaihtoehdoista, ja
4) aineiston tuottamisen jälkeiset käyttäjän muokkaustoimet.
Oikeuskäytäntöä tekoälypalveluiden ja tekijänoikeuden suhteesta ei tietomme mukaan Japanissa vielä toistaiseksi ole, mutta vaikuttaa siltä, että maassa ollaan luomassa varsinaista ”koneoppimisparatiisia”. Japanin suhtautuminen käyttäjän mahdollisuuteen saada tekijänoikeussuojaa tekoälypalvelulla tuotettuun aineistoon vaikuttaa mutkattomalta ja liberaalilta verrattuna esim. USA:han, jossa käyttäjän toimille tekoälypalvelussa ja kehotteiden syöttämisvaiheessa ei juuri anneta merkitystä, yllä kuvatusti. Japanissa siis nähdään kuten Kiinassakin, että käyttäjä voi osoittaa luovuuttaan hyvinkin jo tekoälypalvelun käytön vaiheessa.
EU
EU:ssa tekoälyavusteisesti tuotetun aineiston tekijänoikeutta koskevaa oikeuskäytäntöä ei vielä toistaiseksi ole. Suuntaviivat asian arviointiin ovat kuitenkin löydettävissä EUT:n oikeuskäytännöstä. EU:ssa asiaa tullaan lähestymään sen kautta, milloin tekoälyn avulla luotua aineistoa voidaan pitää EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisena tekijän oman henkisen luomistyön yksilöllisenä ja omaperäisenä tuloksena, joka ilmentää tekijänsä persoonallisuutta ja kykyä tehdä vapaita ja luovia valintoja (ks. esim. C-05/08, Infopaq International v. Danske Dagblades Forening (2009), Painer C-145/10 (2011), C-833/18 (SI and Brompton Bicycle Ltd v. Chedech/Get2Get (2020)).
Peilaten sitä vakiintunutta tekijänoikeudellista lähtökohtaa vasten, ettei tekijänoikeutta voi syntyä puhtaasti koneen tuottamaan aineistoon, omaperäisyysvaatimuksen osalta ratkaisevaksi asiassa muodostuu omaperäisen inhimillisen työn osuuden näkyminen lopputuloksessa, olipa kyse mistä tahansa tekoälyllä tuotetusta aineistosta. Aihetta on käsitelty jo vuonna 2020 EU:n komission tuottamassa “Trends and Developments in Artificial Intelligence – Challenges to the Intellectual Property Rights Framework” -raportissa (linkki https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/library/trends-and-developments-artificial-intelligence-challenges-intellectual-property-rights-framework ).
Funke Medien -ratkaisussa EUT on todennut, että tietoyhteiskuntadirektiivissä 2001/29 tarkoitetuksi ”teokseksi” voidaan luokitella vain elementtejä, joita voidaan pitää ilmauksena tekijän luovasta henkisestä työstä. Kun opetusmateriaali on rajallista ja käyttäjän syöttämien kehotteiden lopullisesta tulkinnasta ja ilmaisumuodosta päättää lopulta tekoälyjärjestelmä, on mahdollista katsoa, ettei esimerkiksi EUT:n oikeuskäytännössä edellytetty tekijän oman henkisen luomistyön, persoonallisuuden ilmeneminen sekä vapaiden ja luovien valinnanmahdollisuuksien vaatimus täyty tuotoksissa, jotka on aikaansaatu pelkillä kehotteilla ilman tuotosten ”jatkojalostamista” käyttäjän toimesta. Näin ollen, pelkästään kehotteilla tekijän aikaansaamaa tuotosta voitaneen pitää tilastollisten todennäköisyyksien tuloksena, joka ei saa hyväkseen tekijänoikeussuojaa. Lisää aiheesta on saatavilla esimerkiksi Kallioniemen aihetta käsittelevästä blogisarjasta täällä https://www.linkedin.com/pulse/chatgpt-ja-tekij%C3%A4noikeus-ismo-kallioniemi/.
Koska käyttäjällä on vain rajoitetusti vaikutusmahdollisuuksia siihen millaisena hänen syöttämät kehotteet ilmenevät tekoälypalvelun generoimassa tuotoksessa, on epäselvää, voidaanko tekijän riittävällä tavalla katsoa ”ilmaisseen” henkisen luomistyönsä pelkkiä kehotteita antamalla tekoälypalvelun avulla luodussa aineistossa. (”ilmaisun”-vaatimuksesta esimerkiksi EUT:n Funke Medien -ratkaisu C-469/17). Kallioniemi on esittänyt, että kehotteet sen sijaan voisivat saada tietyin edellytyksin suojaa kirjallisena teoksena samalla tavalla kuin tietokoneohjelman lähdekoodi (ks. https://www.linkedin.com/pulse/teko%C3%A4lyn-ohjaamiseen-k%C3%A4ytett%C3%A4vien-kehotteiden-eli-ismo-kallioniemi-cwnrf/)
EUT:n oikeuskäytännössä ei ole vielä myöskään otettu kantaa siihen, vaaditaanko tekijältä ennakkokäsitystä (authorial intent) teoksen omaperäisistä ja tekijänoikeussuojaa nauttivista piirteistä ennen niiden luomista, ja jos vaaditaan, niin minkä asteista sellaista. Kysymys on siitä, rinnastetaanko tekoälyn tuottamat ”virheet” vaikkapa taidemaalarin tekemiin tahattomiin maaliroiskeisiin taulussa, jotka voidaan katsoa osaksi hänen ilmaisuaan.
Edellä mainitut huomiot eivät luonnollisestikaan poista tekijänoikeussuojan mahdollisuutta tilanteissa, joissa tekoälyohjelmistoa on käytetty luomisen apuna, joka tällä hetkellä lienee näiden työkalujen potentiaalisin ja vähäriskisin käyttötarkoitus. Suurin tekijänoikeudellinen ongelma EU:ssakin liittynee tilanteeseen, jossa tekoälypalvelun käyttö on lopputuotteessa hallitsevassa roolissa, ja käyttäjän roolina on ollut pelkkien kehotteiden syöttäminen. EUT:n Painer -ratkaisun mukaisesti on täysin mahdollista luoda teoksia koneen tai laitteen avulla, ja tekijän vapaat ja luovat valinnat voivat näkyä useassa vaiheessa, kuten suunnittelussa, toteutuksessa ja viimeistelyssä. Riippuen inhimillisen luomistyön omaperäisyyden asteesta ja tekoälysovelluksen käytön intensiivisyydestä, tekoälyohjelmistoa luomisen apuna käyttäen on mahdollista luoda kokonaan itsenäisiä teoksia, vapaasti muunneltuja teoksia tai muunnelmia. Kyseeseen voi tulla myös kokoomateoksen suoja, esimerkiksi tilanteessa, jossa kuvataiteilija luo tekstiä ja kuvaa sisältävän kollaasin, jonka yksittäiset elementit ovat tekoälyohjelman kehittämiä, toiset taas kuvataiteilijan oman luomistyön tulosta.
Ensimmäisiä ja mahdollisia analogisia suuntaviivoja saattaa olla EUT:lta lähitulevaisuudessa luvassa. Tuoreessa EUT:lle tehdyssä ennakkoratkaisupyynnössä (Institutul G. Călinescu) C-649/23, EUT tulee harvinaisella tavalla käsittelemään toisten teoksiin perustuvien johdannaisteosten eli muunnelmien tekijänoikeussuojan syntymisen edellytyksiä. Ennakkoratkaisupyynnössä on kyse alkuperäisestä kirjasta tehdystä ”kriittisestä kommentaaripainoksesta” ja sen suojattavuudesta muunnelmana. EUT joutuu ottamaan kantaa kysymykseen siitä, mikä tekee muunnelmasta omaperäisen tekijänoikeudella suojattavan (mutta alkuperäisen teoksen tekijänoikeudesta riippuvan) teoksen ja mitä muunnelman tekijän ”luovuus” ja ”vapaus” tässä yhteydessä tarkoittavat. Aiemmin EUT on käsitellyt asiaa ainoastaan loukkauksen näkökulmasta. Rosati on ennakkoratkaisupyyntöä koskevassa blogikirjoituksessaan (ks. https://ipkitten.blogspot.com/2024/01/when-is-derivative-work-original-and.html) todennut, että, suurinta osaa ellei kaikkia tekoälypalvelujen tuottamista aineistoista voidaan lähtötilanteessa pitää opetusmateriaalinsa teoksiin perustuvina muunnelmia. Jos tekoälyn avulla tuotettuun aineistoon liittyvä epäselvyys tekijyydestä (kone vs. ihminen) jätetään sivuun, Rosati arvelee, että ennakkoratkaisussa esitetyt muunnelman omaperäisyyttä koskevat suuntaviivat soveltuvat myös arvioitaessa tekoälyn avulla tuotetun aineiston omaperäisyyttä ja suojattavuutta tekijänoikeudella. Näin voitaisiin saada suuntaviivoja siihen, milloin kyse on opetusmateriaaliin sisältyvän teoksen muunnelmasta ja milloin kokonaan uudesta teoksesta.
Lopuksi
Tekoälypalveluiden ottaessa jatkuvasti enemmän jalansijaa luomisen apuvälineenä inhimillisen luomisen ja tekoälyn suorittaman luomisen yhteispeliä tarkentava oikeuskäytäntö EUT:n toimesta olisi toivottavaa. Tämän tarve korostuu, koska rekisteröinti ei ole tekijänoikeussuojan edellytyksenä EU:ssa ja jokainen jäsenvaltio suorittaa hiukan omanlaisensa teoskynnysarvioinnin. Vaarana on epäselvyys siitä, mitä suojataan ja mitä ei, sekä oikeudellinen fragmentaatio jäsenmaiden välillä. Näyttää kuitenkin siltä, että EU:ssakaan generatiivisen tekoälyn käyttö ei poista tekijänoikeussuojan saamisen mahdollisuutta kun sitä hyödynnetään luomisen apuvälineenä inhimillisen luomisen ollessa pääosassa. EU:ssa lähestymistapa tulee aikanaan olemaan todennäköisesti lähempänä Yhdysvaltojen ottamaa kuin Kiinan ja Japanin toistaiseksi ottamaa selvästi liberaalimpaa linjaa. Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Japanissa annetut oikeudelliset ratkaisut ja ohjeistukset, niiden ennakkopäätösluonteen puuttumisesta ja vain kansallisesta sovellettavuudestaan huolimatta, toimivat tietynasteisina suuntaviittoina toistaiseksi.
Ilari Talman
Artikkeli on tekoälyn vastuulliseen käyttöön keskittyvän artikkelisarjamme kolmas osa.
HH Partners hoitaa laaja-alaisesti erilaisia tekoälyyn liittyviä toimeksiantoja: selvitämme asiakkaillemme tekoälysäädöstä koskevia erityiskysymyksiä sekä avustamme tekoälystrategian ja muun eettistä tekoälyn käyttämistä koskevan dokumentaation laatimisessa.
Kirjoittaja:
Ilari Talman työskentelee HH Partnersin IPR-tiimissä lakimiehenä painopistealueinaan tekijänoikeudet sekä immateriaali- ja markkinointioikeudelliset sopimus-, riita- ja rikosasiat. Lisäksi Ilari neuvoo asiakkaitamme erilaisissa vastuulliseen tekoälyn käyttöön liittyvissä asioissa.
