55-vuotiaat työntekijät Vuoden 2023 alusta lukien työlainsäännöllä vahvistetaan 55 vuotta täyttäneiden työntekijöiden suojaa irtisanomistilanteissa. Vahvistetun suojan kohteena ovat työntekijät, jotka ovat irtisanomishetkellä täyttäneet 55 vuotta ja joiden työsuhde on irtisanomishetkeen mennessä jatkunut yhtäjaksoisesti tai enintään yhteensä 30 päivää jatkuvin keskeytyksin vähintään viisi vuotta. Vahvistettu suoja toteutetaan lisäämällä tällaisten työntekijöiden oikeuksia ja työnantajan velvollisuuksia irtisanomistilanteessa. Vuoden […]
Lue lisää
Muu liikejuridiikka
Poimintoja HE-luonnoksesta ilmoittajansuojelulaiksi
Euroopan unionin lainsäädännön rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun direktiivin (EU) 2019/1937 (jäljempänä “WBD”) kansallinen täytäntöönpano etenee. Hallituksen esitys HE 147/2022 vp laiksi Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta sekä siihen liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle 19.9.2022. Lakien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Tämä artikkeli on uutta hallituksen esitysluonnosta käsittelevän artikkelisarjani ensimmäinen artikkeli. […]
Lue lisääVaihtelevalla työajalla työskentelevien suojaa lisätty ja työsopimuslain muut muutokset 1.8.2022
Työehtodirektiivin (EU 2019/1152) perusteella vaihtelevan työajan työsopimuksia koskevaan lainsäädäntöön on tehty muutoksia. Vaihtelevan työajan sopimuksella tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika vaihtelee määrättynä ajanjaksona tietyn vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä. Työaika voi tällöin olla esimerkiksi 10–30 tuntia viikossa riippuen työnantajan työvoiman tarpeesta ja siinä tapahtuvista vaihteluista. Muutokset ovat tulleet voimaan 1.8.2022. Muutosten myötä: 1. Työnantajan pitää jatkossa […]
Lue lisääWhistleblower-direktiivi – ilmoituksen tekijät ja tekijöiden suoja
Tämä on Whistleblower-direktiiviä (EU) 2019/1937, WBD, koskevan artikkelisarjamme viides artikkeli. Ensimmäisen artikkelin pääset lukemaan täältä, toisen artikkelin täältä, kolmannen täältä ja neljännen täältä. Artikkelin sisällössä on huomioitu myös direktiivin Suomessa täytäntöön panevan lain, ns. ilmoittajansuojelulain (laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta) hallituksen esitysluonnos, joka tulee mitä ilmeisimmin vielä muuttumaan. Tässä artikkelissa käsittelen mahdollisten ilmoitusten tekijöiden joukkoa ja sitä, mitä ilmoituksen tekijöiden joukkoa koskevien eri valintojen […]
Lue lisääWhistleblower-ilmoituskanavan toteuttamistavat ja käyttöönottoon valmistautuminen
Tämä on Whistleblower-direktiiviä (EU) 2019/1937, WBD, koskevan artikkelisarjamme neljäs artikkeli. Ensimmäisen artikkelin pääset lukemaan täältä, toisen artikkelin täältä ja kolmannen täältä. Tämän artikkelin sisällössä on huomioitu myös direktiivin Suomessa täytäntöön panevan lain, ns. ilmoittajansuojelulain (Laki), hallituksen esitysluonnos, joka tulee mitä ilmeisimmin vielä muuttumaan. Tässä artikkelissa käsittelen lyhyesti erilaisia ilmoituskanavan toteuttamistapoja ja sitä, miten ilmoituskanavan käyttöönottoon voi valmistautua. Lyhyesti ilmoituskanavan toteuttamistavoista Ilmoituskanava ja ilmoitusten käsittelyprosessi voidaan toteuttaa organisaation sisäisesti. Tällöin toiminnasta voi […]
Lue lisääIlmoittajansuojelulaki – 10 poimintaa #whistleblower
Euroopan unionin lainsäädännön rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun direktiivin (EU) 2019/1937 (jäljempänä “WBD”) kansallista täytäntöönpanoa valmistellaan parhaimmillaan. Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella elokuussa 2021 ja direktiivi tulisi panna jäsenmaissa täytäntöön 17.12.2021 mennessä. Ohessa 10 asiaa, jotka on hyvä tietää esitysluonnoksesta. Lain soveltamisalarajaus Kansallisessa laissa tullaan vapauttamaan velvollisuudesta ottaa käyttöön sisäiset ilmoituskanavat alle 50 työntekijän kunnat […]
Lue lisääWhistleblower-direktiivi – velvollisuudet ja vastuut
Tämä on Whistleblower-direktiiviä (EU) 2019/1937, WBD, koskevan artikkelisarjamme kolmas artikkeli. Ensimmäisen artikkelin pääset lukemaan täältä ja toiseen artikkeliin pääset tutustumaan täältä. Artikkelin sisällössä on huomioitu myös direktiivin Suomessa täytäntöön panevan lain, ns. ilmoittajansuojelulain (laki) hallituksen esitysluonnos. Mitä velvollisuuksia ja vastuita WBD:stä/laista seuraa organisaatioille ja muille tahoille? Organisaation tulee luoda ja ottaa käyttöön tietoturvallinen ja anonyymi […]
Lue lisääMiksi whistleblowing-ilmoituskanavaan kannattaa panostaa?
Tämä on Whistleblower-direktiiviä (EU) 2019/1937, WBD, koskevan artikkelisarjamme toinen artikkeli. Ensimmäinen artikkelimme löytyy täältä. Tässä artikkelissa käsitellään ensiksi sitä, miksi ilmoituskanavaan kannattaa panostaa. Tähän aihealueeseen liittyy läheisesti WBD:n edellyttämä ilmoittajalle annettava suoja, joka onkin artikkelin toinen aihealue. Innostavia lukuhetkiä! Syitä panostaa ilmoituskanavaan – mitä hyötyä uskottavasta ilmoituskanavasta on? Ilmoittajan kannalta: Kyse on paitsi vastuullisesta toiminnasta, […]
Lue lisääWhistleblower-direktiivi tulee – oletko valmis?
Julkisten organisaatioiden, rahoitusalan yritysten ja jokaisen vähintään 250 työntekijän yksityisen organisaation tulee täyttää Whistleblower-direktiivin (”WBD”) vähimmäisvaatimukset 17.12.2021 tai aikaisemmin. Vähimmäisvaatimusten täyttäminen edellyttää konkreettisia toimia jokaiselta soveltamisalan piirissä olevalta organisaatiolta. Organisaatioiden pitää ottaa käyttöön vaatimusten mukainen ilmoituskanava. Tämä vaatimus tulee myöhemmin koskemaan myös 50 työntekijän ja sitä suurempia organisaatioita. Uskottava ilmoituskanava tarjoaa organisaatiolle vähintään kolmen kuukauden ajan etuoikeuden tietoon ja tätä kautta mahdollisuuden ryhtyä sisäisesti tarvittaviin korjaus- ja parannustoimiin. Mikä Whistleblower-direktiivi on – […]
Lue lisääHH Partners edusti Caverion Suomi Oy:tä Olympiastadionin perusparannusta koskevassa hankintavalitusasiassa
Korkein hallinto-oikeus katsoi markkinaoikeuden tavoin, että Caverionilla olisi ollut virheettömässä menettelyssä todellinen mahdollisuus voittaa LVIA-teknistä projektinjohtourakkaa koskeva tarjouskilpailu, minkä johdosta Stadion-säätiö sr määrättiin suorittamaan Caverionille hyvitysmaksuna 500 000 euroa. Asiassa oli keskeisiltä osiltaan kyse tarjouspyynnön sanamuodon tulkinnasta sen osalta, milloin tarjoajilta pyydettyjen referenssikohteiden oli tullut valmistua. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 3001/2020, annettu 7.7.2020. Linkki päätökseen: https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/muitapaatoksia/1594098411818.html […]
Lue lisää