Ei riitä, että työnantajalla on olemassa sille pakolliset työoikeudelliset asiakirjat. Sen lisäksi, että monien työoikeudellisten asiakirjojen sisältö on pakottavan lainsäädännön nojalla pitkälti määritelty, työnantajalla on tiettyjen työoikeudellisten asiakirjojen osalta lakisääteinen velvollisuus asiakirjojen määräajoittain tapahtuvaan päivittämiseen. Työnantajan on kuitenkin hyvä varmistua kaikkien työoikeudellisten asiakirjojensa ajantasaisuudesta ja lain mukaisuudesta säännöllisesti. Esimerkkejä työnantajan pakollisista työoikeudellisista asiakirjoista Pääosa työnantajan […]
Lue lisää
Muu liikejuridiikka
Lakiin työntekijöiden lähettämisestä on tulossa muutoksia 1.5.2024 alkaen
Lakia työntekijöiden lähettämisestä sovelletaan niihin työntekijöihin, jotka ulkomainen työnantaja rajat ylittävän palvelujen tarjoamisen yhteydessä lähettää Suomeen. Lakimuutosten taustalla ovat Euroopan komission Suomea vastaan käynnistämät rikkomusmenettelyt, jotka liittyvät kahteen eri EU-direktiiviin. Komission mukaan Suomen laki työntekijöiden lähettämisestä ei ole kaikilta osin täyttänyt vaatimuksia, joita asetetaan yhtäältä työntekijöiden lähettämisestä annetussa täytäntöönpanodirektiivissä ja toisaalta EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketista annetussa […]
Lue lisääTarjoamme yrityksesi tarpeisiin räätälöityä koulutusta
Meiltä saatte juuri teidän tarpeisiinne räätälöidyt koulutukset valintanne mukaan joko suomeksi tai englanniksi. Osa koulutuksistamme voidaan toteuttaa myös workshop-muodossa ja koulutukset voidaan räätälöidä yrityksen eri kohderyhmille, kuten esihenkilöille tai tuotekehityksen parissa työskenteleville henkilöille. Ehdota teille tarpeellista koulutusta ja kysy tarjousta. Esimerkkejä pitämistämme työoikeudellisista koulutuksista: Alisuoriutuminen ja siihen puuttuminen Muutosneuvottelut – ennen, aikana, jälkeen Workshop esihenkilöiden […]
Lue lisääHH Partnersin webinaari 18.4.2024 klo 9.30-11.00
Immateriaalioikeudet ja liikesalaisuudet työsuhteessa Immateriaalioikeudet ja liikesalaisuudet ovat useimmille yrityksille niiden koosta tai toimialasta riippumatta kriittisen tärkeä menestystekijä. Kun henkilö tekee teoksen, mallin tai keksinnön, tästä syntyvät immateriaalioikeudet kuuluvat pääsääntöisesti henkilölle itselleen. Työoikeudellinen lähtökohta taas on pitkälti se, että työn tulos kuuluu työnantajalle. Nämä vastakkaiset lähtökohdat saattavat aiheuttaa epäselviä tilanteita, mikäli yrityksessä ei ole ennalta pyritty […]
Lue lisääTyönantajan muistilista: ennen muutosneuvotteluiden aloittamista huomioitavat asiat
Työnantajan, johon yhteistoimintalaki soveltuu, tulee ennen muutosneuvotteluiden aloittamista huomioida useita eri asioita. Käsittelen tässä artikkelissa näistä muutamia muistilista-muodossa. Muista suunnitella, mutta myös päätöksenteon oikea ajoitus Työnantajalla on ennen muutosneuvotteluita oikeus, mutta myös velvollisuus tehdä suunnitelmia, arvioita ja harkintoja. Työnantajan suunnitelmat, arviot ja harkinnat toimivat muutosneuvotteluiden pohjana. Suunnitelmia voi olla useita samanaikaisesti ja ne voivat muuttua […]
Lue lisääAjankohtaista työlainsäädännössä
Hallitus kaavailee merkittäviä muutoksia työoikeudelliseen ympäristöön. Vaikka kukaan on tuskin voinut välttyä näitä muutoksia koskevalta keskustelulta ottaen huomioon niiden herättämä yhteiskunnallinen keskustelu ja ammattiliittojen juuri aloittamat tähän mennessä laajimmat lakot, niin on hyvä käydä näitä muutoksia vielä lyhyesti läpi. Hallituksen kaavailemien muutosten kohteena siis on muun muassa: Yhteistoimintalain soveltamisala Jatkossa yhteistoimintalakia sovellettaisiin niihin taloudellista toimintaa […]
Lue lisääSalassapitoa koskevasta velvollisuudesta ilmoittajansuojelulaissa
Lähtökohta Ilmoittajansuojelulaissa salassapitoa koskevat lainkohdat ovat lain 32-33 §:t. Tässä artikkelissa käsitellään lain 32 §:ää eli salassapitovelvollisuutta ja siihen liittyvää rangaistussäännöstä eli lain 36 §:ää. Mitkä tahot ovat salassapitovelvollisia ja mistä? Salassapitovelvollinen on lain mukaisia ilmoituksia käsittelevä, ilmoittajaa ilmoitusmenettelyssä avustava ja ilmoittajalle oikeudellista neuvontaa antava taho, joka tätä tehtäväänsä suorittaessaan on saanut tiedon ilmoittajan tai […]
Lue lisääIlmoittajan vastuuvapaudesta ja todistustaakan jakautumisesta
Lähtökohtia Ilmoittajansuojelulaissa ilmoittajan vastuuvapautta ja todistustaakan jakautumista koskevat lainkohdat ovat lain 24-25 §:t. Vastuuvapaus ja käännetty todistustaakka ovat kumpikin keinoja, joilla ilmoittajaa suojellaan. Käsittelen tässä artikkelissa näitä molempia suojakeinoja. Muita suojakeinoja, kuten suojaa vastatoimilta, hyvitystä ja vahingonkorvausta olen käsitellyt jo aiemmin muissa artikkeleissani (lain voimaan tulon jälkeiset artikkelit 4 ja 5). Mitä vastuuvapaus tarkoittaa? Ilmoittaja […]
Lue lisääIlmoittajansuojelulain rikkomisesta seuraavasta hyvityksestä
Lähtökohtia Ilmoittajansuojelulaissa hyvitystä koskevat lainkohdat ovat lain 34-35 §:t. Hyvitystä koskevat säännökset vastaavat pitkälti yhdenvertaisuuslain hyvitystä koskevia säännöksiä. Kenellä on oikeus hyvitykseen ja millä perusteella? Oikeus hyvitykseen on ilmoittajansuojelulain 5 §:n mukaiseen henkilölliseen soveltamisalaan kuuluvilla ilmoittajilla ja muilla suojelluilla henkilöillä, joihin on ilmoittajansuojelulain vastaisesti kohdistettu tai yritetty kohdistaa vastatoimia tai menettelyitä, joiden tarkoituksena on ilmoittamisen estäminen. […]
Lue lisääIlmoittajansuojelulain rikkomisesta seuraavasta vahingonkorvauksesta
Lähtökohtia Ilmoittajansuojelulain vahingonkorvausta koskevaa lainkohtaa (26 §) sovelletaan ilmoittajansuojelulain 5 §:n mukaiseen henkilölliseen soveltamisalaan kuuluville ilmoittajille ja muille henkilöille (jäljempänä ”muu suojeltu henkilö”) sekä ilmoituksen kohteelle aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen. Sitä sovelletaan ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen välisissä oikeudellisissa suhteissa riippumatta niiden laadusta; palvelussuhteissa, sopimussuhteissa sekä silloin kun ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen välillä ei ole sopimussuhdetta. Oikeus […]
Lue lisää