Muutoksia työlainsäädäntöön 1.6.2023 lukien / yhdenvertaisuuslaki

Kesäkuun 2023 alusta lukien on tulossa täsmennyksiä ja muutoksia yhdenvertaisuuslakiin. Käsittelen näitä täsmennyksiä ja muutoksia tässä artikkelissa pääpiirteittäin. 1.6.2023 lukien yhdenvertaisuuslain 7 §:n mukaista työnantajan velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta täsmennetään. Työnantajan on eri syrjintäperusteet huomioon ottaen arvioitava jatkossa yhdenvertaisuuden toteutumista myös työhönotossa eikä vain työpaikalla. Lisäksi yhdenvertaisuussuunnitelman tulee 1.6.2023 lukien sisältää selvitys yhdenvertaisuustilanteen arviointia koskevista johtopäätöksistä; […]

Lue lisää

Työsopimuslain muutos 1.7.2023 lukien

Työsopimuslain soveltamisalaa koskeva 1 luvun 1 § muuttuu 1.7.2023. Muutoksen tarkoituksena on antaa lain soveltajille enemmän ratkaisun välineitä tilanteessa, jossa työn suorittajan asema jää perustunnusmerkkitarkastelun jälkeen epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi. 1.7.2023 lukien ratkaistaessa sitä, tehdäänkö työtä työ- vai muussa oikeussuhteessa (erityisesti yrittäjätyössä), suoritetaan kokonaisharkinta, jos perustunnusmerkkitarkastelun jälkeen työnsuorittajan asema jää epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi. Jos kaikkien työsuhteen perustunnusmerkkien […]

Lue lisää

Palkkojen avoimuutta koskeva direktiivi

Euroopan unionin neuvosto on hyväksynyt palkkojen avoimuutta koskevan direktiivin, joka tulee saattaa kansallisella tasolla voimaan viimeistään keväällä 2026. Direktiivin tarkoituksena on tasata sukupuolten välisiä palkkaeroja. Keihin direktiiviä sovelletaan? Työnantajien osalta direktiivi koskee kaikkia julkisen ja yksityisen sektorin työnantajia niiden koosta riippumatta. Työnantajan koko vaikuttaa kuitenkin siihen, mitä velvollisuuksia direktiivistä työnantajalle seuraa. Työntekijöiden osalta direktiivi koskee […]

Lue lisää

Ilmoittajansuojelulaki – ilmoituksen käsittelyn eteneminen

Tämä artikkeli on uutta hallituksen esitystä ja siihen perustuen hyväksyttyä ilmoittajansuojelulakia käsittelevän artikkelisarjani kolmas artikkeli. Tutustu sarjan aikaisempiin artikkeleihin: 1. Poimintoja HE-luonnoksesta ilmoittajansuojelulaiksi 2. Ilmoittajansuojelulaki – kuka voi vastata ilmoituksen käsittelystä? Ilmoituksen käsittelyn eteneminen Lyhyesti ja yksinkertaistaen, ilmoituksen käsittelyn eri vaiheet voidaan jakaa seuraavasti: 1. Ilmoituksen vastaanottaminen Vastaanotettu ilmoitus pitää aina kirjata esimerkiksi asianhallintarekisteriin tai […]

Lue lisää

Ilmoittajansuojelulaki – kuka voi vastata ilmoituksen käsittelystä?

Tutustu artikkelisarjani ensimmäiseen artikkeliin: Poimintoja HE-luonnoksesta ilmoittajansuojelulaiksi. Kuka voi vastata ilmoituksen käsittelystä? Ilmoituksen käsittelystä (ja siten myös ilmoituksen paikkansapitävyyden selvittelystä) voi vastata tähän tehtävään nimetty henkilö, joka voi hoitaa tehtävänsä puolueettomasti ja riippumattomasti. Muutoin organisaatio määrittelee vastuuhenkilöiden pätevyysvaatimukset, tehtävät, toimivaltuudet ja suunnittelee menettelytavat ilmoitusten käsittelyyn. Vastuunjakoon ja vastuullisten nimeämiseen on syytä kiinnittää huomiota. Ilmoituksen käsittelyyn […]

Lue lisää

Muutoksia työlainsäädäntöön vuoden 2023 alusta

55-vuotiaat työntekijät Vuoden 2023 alusta lukien työlainsäännöllä vahvistetaan 55 vuotta täyttäneiden työntekijöiden suojaa irtisanomistilanteissa. Vahvistetun suojan kohteena ovat työntekijät, jotka ovat irtisanomishetkellä täyttäneet 55 vuotta ja joiden työsuhde on irtisanomishetkeen mennessä jatkunut yhtäjaksoisesti tai enintään yhteensä 30 päivää jatkuvin keskeytyksin vähintään viisi vuotta. Vahvistettu suoja toteutetaan lisäämällä tällaisten työntekijöiden oikeuksia ja työnantajan velvollisuuksia irtisanomistilanteessa. Vuoden […]

Lue lisää

Vaihtelevalla työajalla työskentelevien suojaa lisätty ja työsopimuslain muut muutokset 1.8.2022

Työehtodirektiivin (EU 2019/1152) perusteella vaihtelevan työajan työsopimuksia koskevaan lainsäädäntöön on tehty muutoksia. Vaihtelevan työajan sopimuksella tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika vaihtelee määrättynä ajanjaksona tietyn vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä. Työaika voi tällöin olla esimerkiksi 10–30 tuntia viikossa riippuen työnantajan työvoiman tarpeesta ja siinä tapahtuvista vaihteluista. Muutokset ovat tulleet voimaan 1.8.2022. Muutosten myötä: 1. Työnantajan pitää jatkossa […]

Lue lisää

Whistleblower-direktiivi tulee – oletko valmis?

Julkisten organisaatioiden, rahoitusalan yritysten ja jokaisen vähintään 250 työntekijän yksityisen organisaation tulee täyttää Whistleblower-direktiivin (”WBD”) vähimmäisvaatimukset 17.12.2021 tai aikaisemmin. Vähimmäisvaatimusten täyttäminen edellyttää konkreettisia toimia jokaiselta soveltamisalan piirissä olevalta organisaatiolta. Organisaatioiden pitää ottaa käyttöön vaatimusten mukainen ilmoituskanava. Tämä vaatimus tulee myöhemmin koskemaan myös 50 työntekijän ja sitä suurempia organisaatioita. Uskottava ilmoituskanava tarjoaa organisaatiolle vähintään kolmen kuukauden ajan etuoikeuden tietoon ja tätä kautta mahdollisuuden ryhtyä sisäisesti tarvittaviin korjaus- ja parannustoimiin. Mikä Whistleblower-direktiivi on – […]

Lue lisää

Koronaviruskriisi – väliaikaiset muutokset työlainsäädännössä

Artikkelissa käsiteltyjä muutoksia koskeva hallituksen esitys on hyväksytty 26.6.2020. Muutosten voimassaolo tulee näin ollen jatkumaan 31.12.2020 asti 30.6.2020 sijaan. Artikkelia on tältä osin päivitetty 29.6.2020. Hallitus on 5.6.2020 antanut eduskunnalle esityksen tässä artikkelissa käsiteltyjen muutosten voimassaolon jatkamisesta 30.6.2020 sijaan 31.12.2020 asti. Taustalla on työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotus. Päivitämme artikkelin tietoja tilanteen kehittyessä. Koronaviruskriisin vuoksi monille työnantajille aiheutuu […]

Lue lisää