Lähtökohtia Ilmoittajansuojelulaissa ilmoittajan vastuuvapautta ja todistustaakan jakautumista koskevat lainkohdat ovat lain 24-25 §:t. Vastuuvapaus ja käännetty todistustaakka ovat kumpikin keinoja, joilla ilmoittajaa suojellaan. Käsittelen tässä artikkelissa näitä molempia suojakeinoja. Muita suojakeinoja, kuten suojaa vastatoimilta, hyvitystä ja vahingonkorvausta olen käsitellyt jo aiemmin muissa artikkeleissani (lain voimaan tulon jälkeiset artikkelit 4 ja 5). Mitä vastuuvapaus tarkoittaa? Ilmoittaja […]
Lue lisää
Pitkät artikkelit
Tavaramerkki – mitä hyötyä on tavaramerkin rekisteröimisestä?
Tavaramerkki on tunnusmerkki, joka erottaa yrityksen tuotteet kilpailijoiden tuotteista Tavaramerkin ydinfunktiona on yrityksen tuotteiden ja palveluiden erottaminen toisten yritysten tuotteista ja palveluista. Tavaramerkit siis auttavat yritystä erottumaan kilpailijoistaan. Mieleenpainuva tavaramerkki on usein ratkaiseva tekijä, kun asiakas etsii yrityksen tuotetta muiden vastaavien markkinoilla olevien tuotteiden joukosta. Tavaramerkeillä voidaan toisaalta myös vaikuttaa siihen, minkälaisia mielikuvia asiakkaille syntyy […]
Lue lisääIlmoittajansuojelulain rikkomisesta seuraavasta hyvityksestä
Lähtökohtia Ilmoittajansuojelulaissa hyvitystä koskevat lainkohdat ovat lain 34-35 §:t. Hyvitystä koskevat säännökset vastaavat pitkälti yhdenvertaisuuslain hyvitystä koskevia säännöksiä. Kenellä on oikeus hyvitykseen ja millä perusteella? Oikeus hyvitykseen on ilmoittajansuojelulain 5 §:n mukaiseen henkilölliseen soveltamisalaan kuuluvilla ilmoittajilla ja muilla suojelluilla henkilöillä, joihin on ilmoittajansuojelulain vastaisesti kohdistettu tai yritetty kohdistaa vastatoimia tai menettelyitä, joiden tarkoituksena on ilmoittamisen estäminen. […]
Lue lisääIlmoittajansuojelulain rikkomisesta seuraavasta vahingonkorvauksesta
Lähtökohtia Ilmoittajansuojelulain vahingonkorvausta koskevaa lainkohtaa (26 §) sovelletaan ilmoittajansuojelulain 5 §:n mukaiseen henkilölliseen soveltamisalaan kuuluville ilmoittajille ja muille henkilöille (jäljempänä ”muu suojeltu henkilö”) sekä ilmoituksen kohteelle aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen. Sitä sovelletaan ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen välisissä oikeudellisissa suhteissa riippumatta niiden laadusta; palvelussuhteissa, sopimussuhteissa sekä silloin kun ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen välillä ei ole sopimussuhdetta. Oikeus […]
Lue lisääTekijänoikeuslain muutokset tulivat voimaan 3.4.2023 – Mikä muuttui ja mitä seuraavaksi? (Osa 2/2)
Edellisessä artikkelissa käsittelimme DSM-direktiivin täytäntöönpanon edellyttämiä tekijänoikeuslain muutoksia koskien verkkosisällönjakopalveluntarjoajan vastuuta ja uusia tekijänoikeuden rajoituksia. Tässä artikkelissa kerromme, minkälaisia keskeisiä muutoksia DSM-direktiivin ja verkkolähetysdirektiivin täytäntöönpano toi Suomen tekijänoikeuslakiin tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden ja radio- ja tv-ohjelmien edelleen lähettämisen osalta. Lopuksi otetaan katsaus tuleviin lainsäädäntötoimiin. Tekijän ja esittävän taiteilijan aseman parantaminen sopimussuhteissa Tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden […]
Lue lisääTekijänoikeuslain muutokset tulivat voimaan 3.4.2023 – Mikä muuttui ja mitä seuraavaksi? (osa 1/2)
EU:n tekijänoikeusdirektiivin ja verkkolähetysdirektiivin toimeenpanemiseksi säädetyt tekijänoikeuslain muutokset astuivat voimaan 3.4.2023. Direktiivien toimeenpano on merkittävin tekijänoikeuslainsäädännön uudistus 20 vuoteen. Tekijänoikeusdirektiivin muodostamalla yhdenmukaisella lainsäädäntökehyksellä on tavoitteena edistää innovointia, luovuutta, investointeja ja uuden sisällön tuotantoa EU:ssa. Lainmuutokset vaikuttavat niin tekijänoikeuslain oikeudenhaltijoihin kuin suojattujen sisältöjen käyttäjiinkin. Artikkeleissa otetaan katsaus siihen, minkälaisia keskeisiä muutoksia DSM-direktiivin täytäntöönpano toi tekijänoikeuslakiin ja […]
Lue lisääIlmoittajansuojelulaki – ilmoituksen käsittelyn eteneminen
Tämä artikkeli on uutta hallituksen esitystä ja siihen perustuen hyväksyttyä ilmoittajansuojelulakia käsittelevän artikkelisarjani kolmas artikkeli. Tutustu sarjan aikaisempiin artikkeleihin: 1. Poimintoja HE-luonnoksesta ilmoittajansuojelulaiksi 2. Ilmoittajansuojelulaki – kuka voi vastata ilmoituksen käsittelystä? Ilmoituksen käsittelyn eteneminen Lyhyesti ja yksinkertaistaen, ilmoituksen käsittelyn eri vaiheet voidaan jakaa seuraavasti: 1. Ilmoituksen vastaanottaminen Vastaanotettu ilmoitus pitää aina kirjata esimerkiksi asianhallintarekisteriin tai […]
Lue lisääIlmoittajansuojelulaki – kuka voi vastata ilmoituksen käsittelystä?
Tutustu artikkelisarjani ensimmäiseen artikkeliin: Poimintoja HE-luonnoksesta ilmoittajansuojelulaiksi. Kuka voi vastata ilmoituksen käsittelystä? Ilmoituksen käsittelystä (ja siten myös ilmoituksen paikkansapitävyyden selvittelystä) voi vastata tähän tehtävään nimetty henkilö, joka voi hoitaa tehtävänsä puolueettomasti ja riippumattomasti. Muutoin organisaatio määrittelee vastuuhenkilöiden pätevyysvaatimukset, tehtävät, toimivaltuudet ja suunnittelee menettelytavat ilmoitusten käsittelyyn. Vastuunjakoon ja vastuullisten nimeämiseen on syytä kiinnittää huomiota. Ilmoituksen käsittelyyn […]
Lue lisääKeskuskauppakamarin suositus ympäristöväittämistä
Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta tarttui varsin ajankohtaiseen aiheeseen antaessaan 11.1.2023 suosituksen koskien ympäristöväittämien käyttöä markkinoinnissa. Lautakunnan tiedotteessa kerrotaan, että suosituksen taustalla on huoli siitä, että ympäristöväitteitä käytetään huolimattomasti markkinoinnissa. Myös Suomen ympäristökeskus SYKE on tutkinut vuosina 2021–2022 laajalti ympäristöväittämiä Suomen markkinoilla, ja tutkimuksen tulokset tukevat lautakunnan käsitystä siitä, että ympäristöväittämien käytössä olisi parantamisen varaa. Liiketapalautakunta suosittelee ympäristöväittämiä […]
Lue lisääMuutoksia työlainsäädäntöön vuoden 2023 alusta
55-vuotiaat työntekijät Vuoden 2023 alusta lukien työlainsäännöllä vahvistetaan 55 vuotta täyttäneiden työntekijöiden suojaa irtisanomistilanteissa. Vahvistetun suojan kohteena ovat työntekijät, jotka ovat irtisanomishetkellä täyttäneet 55 vuotta ja joiden työsuhde on irtisanomishetkeen mennessä jatkunut yhtäjaksoisesti tai enintään yhteensä 30 päivää jatkuvin keskeytyksin vähintään viisi vuotta. Vahvistettu suoja toteutetaan lisäämällä tällaisten työntekijöiden oikeuksia ja työnantajan velvollisuuksia irtisanomistilanteessa. Vuoden […]
Lue lisää