Whistleblower-direktiivi – ilmoituksen tekijät ja tekijöiden suoja

Tämä on Whistleblower-direktiiviä (EU) 2019/1937, WBD, koskevan artikkelisarjamme viides artikkeli. Ensimmäisen artikkelin pääset lukemaan täältä, toisen artikkelin täältä, kolmannen täältä ja neljännen täältä. Artikkelin sisällössä on huomioitu myös direktiivin Suomessa täytäntöön panevan lain, ns. ilmoittajansuojelulain (laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta) hallituksen esitysluonnos, joka tulee mitä ilmeisimmin vielä muuttumaan. Tässä artikkelissa käsittelen mahdollisten ilmoitusten tekijöiden joukkoa ja sitä, mitä ilmoituksen tekijöiden joukkoa koskevien eri valintojen […]

Lue lisää

Whistleblower-ilmoituskanavan toteuttamistavat ja käyttöönottoon valmistautuminen

Tämä on Whistleblower-direktiiviä (EU) 2019/1937, WBD, koskevan artikkelisarjamme neljäs artikkeli. Ensimmäisen artikkelin pääset lukemaan täältä, toisen artikkelin täältä ja kolmannen täältä. Tämän artikkelin sisällössä on huomioitu myös direktiivin Suomessa täytäntöön panevan lain, ns. ilmoittajansuojelulain (Laki), hallituksen esitysluonnos, joka tulee mitä ilmeisimmin vielä muuttumaan. Tässä artikkelissa käsittelen lyhyesti erilaisia ilmoituskanavan toteuttamistapoja ja sitä, miten ilmoituskanavan käyttöönottoon voi valmistautua. Lyhyesti ilmoituskanavan toteuttamistavoista  Ilmoituskanava ja ilmoitusten käsittelyprosessi voidaan toteuttaa organisaation sisäisesti. Tällöin toiminnasta voi […]

Lue lisää

Ilmoittajansuojelulaki – 10 poimintaa #whistleblower

Euroopan unionin lainsäädännön rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun direktiivin (EU) 2019/1937 (jäljempänä “WBD”) kansallista täytäntöönpanoa valmistellaan parhaimmillaan. Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella elokuussa 2021 ja direktiivi tulisi panna jäsenmaissa täytäntöön 17.12.2021 mennessä. Ohessa 10 asiaa, jotka on hyvä tietää esitysluonnoksesta. Lain soveltamisalarajaus Kansallisessa laissa tullaan vapauttamaan velvollisuudesta ottaa käyttöön sisäiset ilmoituskanavat alle 50 työntekijän kunnat […]

Lue lisää

Whistleblower-direktiivi – velvollisuudet ja vastuut

Tämä on Whistleblower-direktiiviä (EU) 2019/1937, WBD, koskevan artikkelisarjamme kolmas artikkeli. Ensimmäisen artikkelin pääset lukemaan täältä ja toiseen artikkeliin pääset tutustumaan täältä. Artikkelin sisällössä on huomioitu myös direktiivin Suomessa täytäntöön panevan lain, ns. ilmoittajansuojelulain (laki) hallituksen esitysluonnos. Mitä velvollisuuksia ja vastuita WBD:stä/laista seuraa organisaatioille ja muille tahoille? Organisaation tulee luoda ja ottaa käyttöön tietoturvallinen ja anonyymi […]

Lue lisää

Miksi whistleblowing-ilmoituskanavaan kannattaa panostaa?

Tämä on Whistleblower-direktiiviä (EU) 2019/1937, WBD, koskevan artikkelisarjamme toinen artikkeli. Ensimmäinen artikkelimme löytyy täältä. Tässä artikkelissa käsitellään ensiksi sitä, miksi ilmoituskanavaan kannattaa panostaa. Tähän aihealueeseen liittyy läheisesti WBD:n edellyttämä ilmoittajalle annettava suoja, joka onkin artikkelin toinen aihealue. Innostavia lukuhetkiä! Syitä panostaa ilmoituskanavaan – mitä hyötyä uskottavasta ilmoituskanavasta on? Ilmoittajan kannalta: Kyse on paitsi vastuullisesta toiminnasta, […]

Lue lisää

Whistleblower-direktiivi tulee – oletko valmis?

Julkisten organisaatioiden, rahoitusalan yritysten ja jokaisen vähintään 250 työntekijän yksityisen organisaation tulee täyttää Whistleblower-direktiivin (”WBD”) vähimmäisvaatimukset 17.12.2021 tai aikaisemmin. Vähimmäisvaatimusten täyttäminen edellyttää konkreettisia toimia jokaiselta soveltamisalan piirissä olevalta organisaatiolta. Organisaatioiden pitää ottaa käyttöön vaatimusten mukainen ilmoituskanava. Tämä vaatimus tulee myöhemmin koskemaan myös 50 työntekijän ja sitä suurempia organisaatioita. Uskottava ilmoituskanava tarjoaa organisaatiolle vähintään kolmen kuukauden ajan etuoikeuden tietoon ja tätä kautta mahdollisuuden ryhtyä sisäisesti tarvittaviin korjaus- ja parannustoimiin. Mikä Whistleblower-direktiivi on – […]

Lue lisää

Patentti – teollinen käyttökelpoisuus ja toistettavuus

Artikkelisarjamme ensimmäisessä ja toisessa osassa käsittelin patentteihin liittyviä uutuuden ja keksinnöllisyyden vaatimuksia. Teollinen käyttökelpoisuus Uutuuden ja keksinnöllisyyden lisäksi teknisen ratkaisun suojaamiskelpoisuuden edellytyksenä on se, että keksinnön on oltava teollisesti käyttökelpoinen. Tämä tarkoittaa sitä, että keksinnöllä on oltava tekninen luonne, sen tulee toimia ja sen on oltava kenen tahansa toteutettavissa ja käytettävissä. Sana ”teollinen” ymmärretään tässä […]

Lue lisää

Patentti – keksinnöllisyyskriteerin tulkinta

Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa todettiin,  että patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää. Tämän lisäksi edellytetään, että patentoitavaksi haettu tekninen ratkaisu on keksinnöllinen. Tällä tarkoitetaan sitä, että patentoitavaksi haettava ratkaisu eroaa olennaisesti hakemusaikaisesta tekniikan tasosta. Tällainen voi olla esimerkiksi aiemmin tunnettuihin ratkaisuihin verrattuna huomattavasti edullisemmin toteutettavissa oleva […]

Lue lisää

Päivitys Safe Harbor -päätöksen vaikutuksista organisaatioille

Toissa viikolla käsittelimme paljon kiinnostusta herättäneessä artikkelissamme tuoretta EU-tuomioistuimen Safe Harbor -päätöstä. Tuomioistuin julisti komission Safe Harbor -päätöksen pätemättömäksi. Tuon päätöksen nojalla tietojen siirto USA:han EU-/ETA-alueelta on ollut helpompaa. Tämä vaikuttaa lukuisien organisaatioiden ICT-ulkoistuksiin, palveluntarjoajiin ja ICT-tuotantoon konsernin sisällä. Ensisijainen vastuu asian laillisesta järjestämisestä on rekisterinpitäjillä, eli organisaatioilla, joiden toimeksiannosta tietoja käsitellään.Kerroimme samana päivänä, jolloin päätös oli annettu, alustavia arvioitamme päätöksen vaikutuksista yrityksille ja organisaatioille.

Lue lisää